Luin yhellä sivustolla aikasta hyvän vitsin joka liittyypi harrastukseen tai noh jokkaenen piättääpi iha ite.
Kun HD-mies oli ostanut kaupasta itselleen tuliterän HD.n ystäväpiiri kohahti.
Meinasitko ryhtyä ammuskelemaan ihmisiä, työkaveri virkkoi. HD-mies vastasi vain salaperäisesti: liv ty rait, rait ty liv. Hänen uutuuttaan kiiltävä Harley Davidson American Legend nahkatakki hölskyi hänen hartioillaan, kun hän ruokatunnilla lähti esittelemässä uuttaa pyöräänsä työkavereilleen. Hän oli jo heti päivästä nolla omaksunut alan lingon ja esitteli pyöräänsä amerikkalaisitten ääntäen:
- mä sahaan pakoputken kahtia, junou laut noises seiv laivs.
- tän stongan mä heitän helvettiin ja laitan tilalle simpanssihengarin.
- Mikä se on, kysyi toimari pää pyörällä?
- Hähähä, siinä voi kuivattaa tyttöjen pikkupöksyjä.
- Sit mä laitan itsemurhakaasun tähän, koko ajan pohjassa.
Työporukka oli ihan sekaisin, HD-mies oli muuttunut totaalisesti. Normaaleja ihmisiä halveksiva asenne kumpusi tuosta merkkitietoudesta, kun HD-mies kiersi pyöräänsä ja osoitteli sormellaan eri osia.
- Tästä nää putket helvettiin ja jäykkäkeula eteen. Rait to haart, haar to rait.
Toimari katsoi HD-miehen habitusta. Hieno nahkatakki, HD-avainnippu pyöri käsissä kuin revolveri ja bootsit kiiltelivät uutuuttaan. Toimari nielaisi, on se äijä. Tämän alleviivasi vielä HD-miehen lause ennenkuin he lähtivät lounaalle kuuntelemaan miksi Easy Rider on maailman paras elokuva.
- Kato pyörän sä saat rahalla, mutta muu täytyy ansaita. If juu tount anderständ kestiön, tont äsk tö kestiön.
Työviikko päättyi ja HD-miehellä oli edessään ensimmäinen ralli. Hän oli lukenut ajankohdasta netistä, yrittänyt ottaa selvää mitä siellä tehdään, mutta koko HD-maailma oli tuntemattomana hänen edessään kuin Kongon sysimusta viidakko. Eikä hän tiennyt puolistakaan asioista mitään mitä hän toisteli, mutta pyörä hänellä oli ja hänestä oli kovaa vauhtia tulossa hiljaisen naapuruston kovin nelikymppinen äijä. Tuoreen avioeroon haavoihin oli kaadettu mystinen kaksiosainen sana, jolla hän ratsastaisi takaisin villiin nuoruuteensa.
Rallipäivä koitti ja hän oli lukenut, että joku porukka starttaa motarin Shelliltä kohti rallia. Siellä oli jo monta pyörää rivissä, kun hän kurvasi paikalle. Kaikki paikallaolijat mittalivat uutta tulokasta, jolla oli nahkatakki ja tuulipuvun housut. HD-mies katseli ihmeissään kuskeja. Maltan ristejä, gorea, partaa, nahkaa, ahavoituneita naisia, avokypärää ja telttakääröjä. V###u ihan aitoja harrikka-ihmisiä. Hän nousi pyöränsä päältä, mutta kytkinkäden noustessa tangolta pyörä töksähti sammuksiin ja oli kaatua. Helvetin nolona HD-mies selitti: saatanan itsemurhakaasu, ei olis pitänyt heti eka ralliin asentaa.
Sitten lähdettiin liikkeelle, kun muut vilkuttivat rampilta varovasti liikenteen joukkoon, HD-mies ampaisi vasemmalta koko letkasta ohi moottori kakkonen pohjassa ulvoen. Hä hä hä, kyllä tämän rallin minä vien, nauroi HD-mies umpikypärässään. Vähän matkaa ajettuaan letka katosi peräpeilistä ja HD-mies tiesi, että nyt on hyvin pullat uunissa. Hän johtaa tätä rallia.
Pian häämötti bensa-asema ja HD-mies kurvasi tankille. Harley Davidson lompakosta lennähti pankkikortti automaattiin ja löpö alkoi virrata. Viereen tuli joku jyväjemmari utelemaan.
- Ka nahastako on prätkän tankit nykyvvään? Taettaa männä laukkuun löpö?
- Vittu älä tule kuule neuvomaan p#####n maajussi, pidä vaan lehmänpaskat pois tieltä.
- Ka tankkoo tuo toinennii laukku sitte ku tiijät enemmä näestä asioesta.
HD-mies ei kuunnellut auontaa miltään amatööreiltä. Hän löi pistoolin takaisin ja murautti konee käyntiin ja pian maantie kiisi alla. Samassa tuttu letka olikin jo perässä ja keulimmainen heilutti iloisesti kättään. HD-mies vastasi heilutukseen toisesta maailmansodasta tutullta siipien heilutuksella ja vaaputteli pyöräänsä kaistan reunasta reunaan. Sivulaukuista hölskyi bensaa litroittain tielle eivätkä ne muutenkaan nesteitä pitäneet. HD-mies katsoi omanarvonylpeys kohisten, kun takana matkittiin hänen vaaputteluaan. Pian kuuma pakoputki sytytti erään loiskahduksen ja koko letka alkoi tekemään rajuja väistöliikkeitä.
- Taitaa pojat siellä renkaita lämmitellä, kun on näköjään ne uudet renkaanliekittäjätkin tuunattu. Varmaan kohta yrittävät ohi, HD-mies tuumaili ja käänsi hanaa.
Huolissaan rallin sijoituksesta HD-mies ei aikoisi kotonansa katsella diplomia, jossa lukisi jokin muu kuin ensimmäinen sija. Mutta nyt karu totuus oli edessä, kun bensamittari näytti punaista. Jumalauta vastahan mä sen tankkasin, mutta iso kone syö paljon pensaa, tuumi tyytyväisenä HD-mies ja tähyili huoltoaseman helpottavaa kylttiä. Vihdoin sellainen tuli ja hän joutuikin työntämään viimeiset metrit bensan totaalisesti loppuessa. Aivan rikki äskeisestä työntämisestä hän meni suoraan kahville ja löi satasen tiskin takana väijyvälle jätkälle kouraan ja sanoi, että tankki täyteen ja kuppi kuumaa.
Kahvia siemaillessaan HD-mies alkoi miettimään. Mikä se respekt oikein on mitä tässä hommassa pitää olla? Sitten hän tajusi, hänellähän on umpikypärä kun muilla on avokypärä. Eikun hyllystä rautasahan terää ja leukaosaa pois kitkuttamaan. Hän ihaili valmista kypärää, se oli todella komea. Poskipaloista roikkui lankojen pätkiä, jotka kuvastivat hänen mielestä katkaistua napanuoraa yhteiskuntaan. Hempetti muuten, kaikilla kovilla HD-äijillä on liivit. Eikun uutta takkia saksimaan ja pian HD-miehellä oli uuden karheat liivit. Sitten hän ryhtyi miettimään, että entäs jos tulee kolari hampaat voi mennä palasiksi. Onneksi hänellä oli tankkilaukussa kassillinen seksileluja, jos vaikka jonkun mehevän kissan tapaa rallin maalissa. Kumidildo suussa ajon joku voisi tulkita homoudeksi, sellaisia viestejä hän ei voisi antaa. Sitten löytyi ratkaisu ja oikein hyvä sellainen, eipähän lennä itikatkaan suuhun. Seuraavana mietintälistalla oli tämä natsijuttu. Miksi niillä on niitä teneriffanristejä joka paikassa? Ilmeisesti Hitler oli kova harrikkajätkä.
Huoltsikan pihasta lähdettäessä väki antoi latua, respekt alkoi purra. Pyörä oli tankattu ja matka jatkui. Letkasta ei näkynyt takavaloakaan, mutta kohta oltaisiin maalissa.
Kevätralliin oli kokoontunut sankoittain joukkoa ja teltat kohoilivat metsään. HD-väki huuhteli itikoita kurkustaan ja tunnelma oli leppoisa. Yhtäkkiä portilta kuului, kun joku ajoi ykkösellä kaasu pohjassa sisään. HD-mies oli saapunut ja aika pysähtyi.
Koska HD-mies tiesi, että Hitlerin osakkeet ovat korkealla hän ajoi sisään oikea käsivarsi viistossa. Sahatun umpikypärän sisällä paistoi tyytyväinen naama ja suussa hohti punaisena BDSM-pallo, joka oli kiinnitetty valjailla päähän. Takalokarissa törrötti pystyssä kaksi imukuppidildoa, HD-miehen tulevan tyttöystävän penkki. Ex-vaimon kaltaista jääkuningatarta nyt ei enää hommattaisi, vaan joku raju HD-mimmi. Koska oikea käsi halkoi ilmaa sakkasi kaasu välittömästi ja pyörä kaatui komeasti kaikkien eteen. Väki katsoi epäuskoisena näkyä, joku nauroi, joku taputti ja loput katsoivat haavit auki.
HD-mies nousi pölypilvestä ylpeyttä uhkuen. Respekt oli käsinkosketeltavissa.
HD-mies nosti pyöränsä ylös ja alkoi tähyilemään tulevaa teltan paikkaa. Erään koivun alta löytyi täydellinen paikka, pieni monttu, jonne vanha sissi pystyttäisi pian telttansa. Eikä täältä kuulu huudotkaan, jos jonkun mehevän mimmin kanssa yöllä painii. Takuulla on sukkanauhat housujen alla, HD-mies hihitteli jo toivorikkaana.
Kun teltta oli noussut pystyyn alkoi HD-mies kaivelemaan povaristaan 40-v lahjaksi ex-vaimoltaan saatua taskumattia. Pitkien siivujen voimittamana hän alkoi uhkumaan seurallisuutta ja lähti kävelemään lähimmälle telttakunnalle.
Sieg hail millon lähdetään ajamaan teneriffalle, kun teillä on noita tähtiäkin rinnassa, HD-mies avasi pelin.
Telttaseurue katsoi ihmeissään tulokasta, mutta vanhin partasuu kysyi: taidat olla uusi näissä piireissä?
HD-miestä nolotti, miten hän voi paljastua ummikoksi, kun hän on tehnyt kaiken ihan oikein? Hän ajatteli olla hiukan arvoituksellinen.
- Liv ty raid, raid ty liv.
Telttaporukka nauroi jo ääneen.
Tämähän hyvää sakkia, HD-mies ajatteli.
- Mees tonne kattoo, siellä aletaan pelaamaan fudista, ovat varmasti vailla tollasta toiminnan miestä, partasuu sanoi hymyillen.
- Jawohl herr tenerifkapitän, sanoi HD-mies jo hyvässä nousussa.
Toden totta, siellä kasailtiin jo joukkueita jalkapalloon. HD-mies harppoi joukkoon voimakkailla kanta-askelilla, olihan jo menovesi nostanut itsetunnon kohdalleen. Hän katseli miten joukkueille jaettiin jotkin tötteröt päähän. Tämä on joku sisäpiirijuttu, mun on pakko voittaa tämä, tuumi HD-mies.
Peli alkoi, mitäänhän HD-mies ei nähnyt. Tunsi vain nahan, hien ja mallaksen tuoksun. Yhtäkkiä hänen kapeasta näköaukostaan näkyi jotain valkoista ja pyöreää. HD-mies viritti kissantappobootsinsa ja monotti "palloa" niin lujaa kuin jaksoi. Kohta alkoi kuulumaan kauheaa kiroilua ja hän nosti tötterön päästään. Hän oli eksynyt pelialueen reunaan ja potkaissut valkean avopotan keskelle erästä nurmikolla istuvaa porukkaa kaataen heidän kaljansa. Joku siitä porukasta ponkaisi pystyyn ja alkoi huutamaan jotakin HD-miehelle, joka heti tajusi, että tämä on hänen testinsä olisiko hänestä oikeaksi bikeriksi, joksi HD-mies niin tulenpalavasti halusi. Hän joutuisi tappeluun ja tappelun lopputulos määräisi hänen kelpoisuutensa. Tämän hän oli nähnyt niin monesta moottoripyöräelokuvasta. Hän näki ex-vaimonsa naaman syyttämässä häntä vätysmäisyydestä, että hänessä ei ollut miestä sitten tippaakaan. HD-mies horjahteli vanhan meneisyytensä ja loistokkaan tulevaisuutensa kuilunreunalla. Hän rohkaisi mielensä, puuskutti kiukusta ja nosti kädet nyrkkeilyasentoon.
- Hollister, Hollister, Hollister, HD-mies kirkui itkuisena ja haaralaukkasi ympyrää.
Seisomaan noussut mies ei tehnyt elettäkään ja pian kaksi keltaisiin liiveihin pukeutunutta miestä alkoi rauhoittelemaan HD-miestä.
Avioelämän nöyryyttämä mies oli uudestisyntynyt Fenix-linnun lailla. Hän oli läpäissyt testin.
Keltaliivit olivat ilmeisesti erotuomareita, jotka pyysivät HD-miestä rauhoittumaan. Hän värisi onnesta. Hän ei ollut tapellut sitten ala-asteen, kun Mikko löi häntä, koska ei saanut luntata häneltä kokeessa. Mutta nyt hän oli voittaja ja missä paikassa! Hän lupasi erotuomareille olla kunnolla, ajattele hekin pelkäsivät häntä.
Hän lähti baariin sillä bändi oli pian aloittamassa. HD-mies tilasi itselleen pari paukkua ja oluen. Samassa hänen viereensä tuli mies, jolla oli liiveissä kauheasti erilaisia merkkejä. Rinnassa oli mitalia kuin Zhukovilla. HD-mies nielaisi.
- Sua ei ole täällä ennen näkynytkään, kysyi liivimies.
- Joo ei, HD-mies ei uskaltanut valehdella.
- Me katottiin, että sulla on aika radikaalipyörä. Meinaan dildoja harvemmin näkee pyörässä, liivimies sanoi nauraen.
HD-mies alkoi myös nauramaan, mutta lisäsi siihen peloissaan päälle puolet tekonaurua lisää.
- Tuu istuu meidän kanssa, liivimies sanoi ja käveli pöytää kohti.
HD-mies seurasi ja katsoi liivin selkämystä tuntien pelonsekaista ihailua. Siinä oli iso kotka ja kirjaimet H, O ja G, sekä jotain puhetta Harleystä. Hän meni aivan kalpeaksi, tämä oli se maailman kovinmc-kerho ja he olivat ilmeisesti nähneet hänen respektin.
HD-mies istui pöytään ja katseli rinnassa olevia merkkejä. Ei jumalauta miten sotilaallisessa seurassa hän istuukin. Oli kapteenia, kersanttia ja joku rautapersekin, ilmeisesti ovet ovat avoimia homoillekin. HD-mies esitteli itsensä ja kiitti nöyrästi tästä suuresta kunniasta saada istua herrojen pöydässä.
- Mua niinkun kiinnostas toi teidän mc-touhu, mutta mä en haluis tappaa ketään. Oon mä muksuna pikkulintuja ampunut ja olisin halunnut tappaa sen insinöörin, jonka kanssa ex-vaimo karkas, mutta sen pitemmälle mä en mene, sanoi HD-mies pelokkaana.
Pöytäseurua repesi nauramaan. HD-mies ajatteli, että eihän nää niin pelottavia olekaan. Hän pyyti saada tilata seuraavan kierroksen ja pyyntöön suostuttiin.
Kun bändi soitti Highway to Helliä, kaikkien rallien ja miesten kiertäjä Riitta katseli tylsistyneenä ralliväkeä. Make oli kadonnut jonnekin, eikä vastannut enää puhelimeenkaan. Eikä Ranekaan. Eikä myöskään Topi. Hän oli niin yksin, kuin vain 49-vuotias HD-mimmi voi vain olla. Kunnes hän tunsi jonkun tunkevan viereensä ja hän käännähti.
Siinä seisoi nahkatakista revityn liivin, reidestä halki olevat tuulipuvunhousut jalassaan oleva villimies, jonka päästä olivat hiukset jo pälveltä pudonneet paljastaen seksikkään kaljun. Hän tönäisi miestä lujaa kylkeen ja sanoi viskinpolttamalla äänellään: Hei mä oon Riitta, mut tytöt kutsuu mua Riitaksi, hi hi hii.
HD-miehellä oli mennä viski väärään kurkkuun. 10 minuuttia tappelusta ja hänet kutsutaan kovimman kerhon pöytään ja p###ua alkaa puskemaan ovista ja ikkunoista. HD-mies esitteli itsensä kädestä pitäen ja kehui Riittaa herttaiseksi tytöksi. Riitta nauroi, että tollaisia kohteliaisuuksia hän ei ole kuullut sitten kolmannen avioeron. HD-mies oli yhtä hymyä. Tämän logon alla tärppää aina. Hän kävi heittämässä juomat pöytään ja lupasi tulla pian takaisin.
- No millanenkas pyörä sitä herralla oikein on, kysyi Riitta huulipunatuilla huulillaan.
- Harley Davidson, virkkoi HD-mies ylpeästi.
- Joo, mut mikä malli, Riitta kysyi.
- Fät män, se mikä pudotettiin Hiroshimaan.
- Ai se on joku uusi malli, en ole kuullutkaan.
- Niin, kun se tehtiin, niin muotti rikottiin, niinkuin mutkin peipi.
- Oooh, kujersi Riitta karhealla äänellään.
Toinen ooh kuultiin, kun Riitta näki HD-miehen pyörän.
- Sullahan on oikein tyttöjen satula tossa takana, Riitta sanoi repiessään HD-miehen Biltemasta ostamansa teltan jumiutunutta vetoketjua auki.
- Se on ööh, satula, ja ....
Enempää HD-mies ei saanut suustaan sillä Riitta retkotti jo rautuaan alastomana teltassa oviaukon ollessa riekaleina.
HD-mies heräsi siihen, että hän oli hukkua. Jumalauta teltta oli puolillaan vettä. Riitasta ei näkynyt kuin 45-numeron kaviot, viinan turvottama pää, josta hiukset leijailivat vedessä pelottavasti, kuin parhaassakin kauhuleffassa. Hän katseli itseään, muna oli raavittu ihan verille, mahaan oli imetty kämmenenkokoisia fritsuja ja seksileluja kellui kaikkialla. Mutta Riitta kuorsasi kuin höyrylaiva.
Yöllä oli "ilmeisesti" satanut, vaikka nyt paistoikin aurinko. Suppaan kasattu teltta oli tietysti joutunut vedenpaisumuksen valtaan. Onneksi pyörä oli sentään kunnossa, vaikka uusi avokypärä olikin täynnä vettä. Hän meni vielä kerran katsomaan "morsiantaan". Hyi helvetti, Mervi-klooni päryytteli paksuja huuliaan, niin että teltta tärisi. Mitähän ex-vaimo tuumaisi jos näkisi hänet nyt? Häpeän ja krapulan aalto löi maihin.
HD-mies ajatteli häipyä maisemista, ennekuin SE heräisi. Eikun haljenneet ja litimärät tuulipuvunhousut jalkaan ja hipihiljaa pyörälle. Dildot jääköön ikävään.
Pyörän startti jurnutti. HD-mies katsoi peloissaan teltalle. Pitäisikö pyörää työntää vähän kauemmaksi? Täytyyhän tuon olla jo tottunut tähän, tuumi HD-mies ja painoi starttia. Taas vesiperä, onkohan mennyt vettä pakoputkeen? HD-mies alkoi imemään pakoputkea.
Naapuriteltalla heräiltiin. Kalju mies venytti telttansa oviaukossa ja maiskutteli suutaan. Yhtäkkiä hän repesi nauruun ja säntäsi muita telttoja tökkimään. Tulkaa äkkiä kattoo!! Nyt se hullu ottaa suihin pyörältään!!!
Samassa Riitan ylävartalo koukistui vedestä pystyyn kuin Bram Stokerin Dracula. Meikit olivat valuneet hänen naamalleen pitkin pituuttaan. Hän katsoi viereensä, missä oli hänen viime öinen prinssinsä, joka niin lupasi rakastaa häntä, kun he joivat kolmannen rakastelunsa päätteeksi sen viskipullon puokkiin?
HD-mies hiipi startille, perkele ei vieläkään. Vilaus suppaa päin, telttakangas ei heilunut. Hyvä merkki. Eikun takaisin imemään vettä pois putkesta.
Riitta kuuli startin äänen. Mitä! Lähtisikö hänen uusi poikaystävänsä karkuun? Oliko tämäkin mies lähtenyt hänen matkaansa vain hänen viinojensa perässä? Hän kömpi märästä teltasta ulos ja nousi pystyyn. Kun hän näki pakoputkea imevän HD-miehen hän rääkäisi pettyneenä: Petätkö sinä minua rakas??!
HD-mies säikähti hirvittävästi. Sieltä se kömpi ylös kuin se tyttö Ringistä. Nyt tuli kiire ja HD-mies hyppäsi sarviin, vaikka suussa maistuikin edellisillan juhlat. Hän painoi starttia rukoillen, että se käynnistyisi. Ja lähtihän se. Ikinä harrikan ääni ei ollut kuulostanut yhtä hyvältä. Kaasu täysin pohjassa kytkin nousi ja HD-mies kurvasi alueelta ulos niin nopeasti kuin pystyi. Riitta juoksi pitkin metsänreunaa perässä pelkissä nimettömissään, niin lujaa kuin pääsi suuret rinnat vatsaa hakaten, mutta rakas oli mennyt.
HD-mies tuumaili kiitellessään ameriikan insinöörien ajopelin rivakkaa käyntiä. Jumalauta mitä tapahtumia nämä Harley Davidson rallit oikein on. Maalin jälkeen se vasta kiire alkaakin.
wellu
Harley-Davidson Club Finland
Harley-Davidson Club Finland - Foorumi
HD-aiheisia vitsejä tähän threadiin
Kirjoittaja Torme » 20:36 25.05.2007.
nimimerkki nostalgia jatko tarnaa.... joten jatkan wellun alottamaa linkkitystä. 
HD-miehellä alkoi matkahammasta kolottaa niin pahasti, että hän kävi hammaslääkärillä. Alapuolen tekohampaista kolotusta ei löytynyt ja yläpuolellakin oli reikiä puhtaat nolla. Kolotusta siis piti tosiaan helpottaa muulla tavoin. Nyt oli rallikin kierretty, eikä polte uuteen ralliin ihan heti kipinöisi, sillä kiitos yhden yön tulisen rakkauden ei pyörän päällä voinut istua vähään aikaan. Ja antibioottikuurikin oli vaikuttanut mielialaan, niin että haaveet uudesta romanssista sai heittää sivuun. Ainakin hetkeksi, mutta nyt alpeille olisi päästävä. Tuonne bikereiden kotimaahan Saksaan, jossa vuorijonot ja autopaanat risteilivät päätähuimaavissa korkeuksissa hakaristien varjossa. Mutta saakohan autopaanalla ajaa moottoripyörällä? Ehkä se siellä selviää, mutta millään lehmipoluilla ei Harley Davidsonilla ajeta, se on jämpti. Arvokas pyörä ja mainekin menee. Ja Saksaa olisi nyt harjoiteltava, joten HD-mies haki divarista jalan mittaisin kasan korkkareita. Himmel raikasi.
Reissuun lähdettäessä on reitti suunniteltava hyvin ja luotava väljä aikataulu, tästä HD-mies oli lukenut monta hyvää esimerkkiä. Esim. Down underin jätkät ajoivat ihan liian hitaasti siperian halki, hanaa vaan reilusti, mutta eihän ne kyykkypyörät mihinkään kulje. Ei niistä hienopersenäyttelijöistä ole mihinkään, nauroi HD-mies. On huoltoautot ja valvontakamerat, mikä se semmoinen reissu on, punnitsi HD-mies reissua mielessään. Its not tö fänsipänsi, its tö rait, lohkaisi HD-mies viisaana.
Ensiksi laivalla Tukholmaan ja siitä sitten illaksi Berliiniin, josta sitten autopaanaa pitkin seuraavaksi päiväksi alpeille katsomaan ausvitsiä, tuota kuuluisaa kylpyläkohdetta. HD-mies alkoi pakata pyöräänsä matkan tuntemattomat ihanuudet mielessään. Rinkka vaan kiinni tankoon jeesus-teipillä, halkoja etulokarin päälle että saa vähän grillata sitä kuuluisaa snautseria, takalokariin reppu johon kahvinkeitin ja suomalaista kunnon kahvia. Suomalainen kahvihan on maailman parasta, ei niitä ulkomaan kuria hullukaan juo, HD-mies tuumi. Pyörän kumit jo pullistelivat siihen malliin tavaran painosta, että taitaa olla kumit ihan tyhjät. No pitääpä illalla mennä huoltsikan kautta.
Selkäreppuun HD-mies pakkasi paljon lämmintä vaatetusta, sillä maunt everestin autopaanalla tulee varmaan kylmä. HD-sukkia, HD-racing takki, jos illalla lähtee paariin, HD-tpaitoja, HD-henkselit, HD-kahvikuppi, HD-kalsareita monta paria, paksummat lämmitettävät HD-ajohanskat, HD-sytskäri nuotiota varten ja tietysti HD-sateenvarjo jos tulee vettä. Pyörä keikisteli lastinsa alla ja HD-mies katsoi sitä ylpeänä. Kellon hän heitti seinään, tämä oli suora siteeraus kuuluisan moottoripyöräelokuvan Buttman in Budabest alulle, missä Henry Honda teki läpimurtonsa. Se on hieno pyörä se, Kaptain Kanada, HD-mies muisteli kaiholla.
Ilta koitti ja HD-mies kävi vetämässä renkaat viiteen paariin, tuleehan ohuessa ilmanalassa alipaine, että ei ihan vanteilla ajeta. Pyörä jyrähti käyntiin ja HD-mies hikoili käännellessään pyörää liikenteen seassa. Taitaa olla eturenkaan aurauskulma ihan persiillään, kun näin on raskasta ajaa, tuumi HD-mies kurkistellessaan rinkan ja halkopinon takaa. HD-mies karautti sisään lautan ramppia pitkin laivan autokannelle ja joku virkaintoinen matruusi alkoi tulla neuvomaan.
- Aja se pyöräs tonne seinän viereen, niin laitetaan liinoilla kiinni. Jaha halkojakin on mukana, just just.
HD-mies vähän korpeentui neuvomisesta, mutta koska ei ollut laivassa koskaan ollut, taiteili hän juhtansa hikipäissään laipion viereen.
- Laita tosta liinalla kiinni, ettei pyörä pääse kallistumaan. Sammuta kone!
- MITÄ?
- SAMMUTA SE KONE!!
- RUPEETSÄ JÄTKÄ VITTUILEE? MEE SOHII SEN LAMPUN KANSSA KUULE MUUALLE, MÄ EN SUN APUA TARTTE, SAAMERIN AMIRAALI.
- No herra laittaa itte sit, on tässä muutakin tekemistä, sanoi kansimies ja meni ohjaamaan muita ajoneuvoja.
Perkele, rupee neuvomaan alppien valloittajaa, sentään rallinkin nähnyttä miestä, HD-mies tuhahti ja nousi pyörän sarvista. Hän rullasi liinaa auki ja muisti, että ykkönen pitäs olla silmässä ja polkaisi ykkösen sisään. Koneen ollessa käynnissä, kävi kova kolahdus ja pyörä tempautui seinää vasten kaatuen sitä vasten kyljelleen, niin että tankki raapi ilkeästi laipiota.
- VOI PERKELE, KUKA MAKSAA, KUKA MAKSAA, raivosi HD-mies.
- Voi saatana, nyt lähti kotka irti tankista, laivayhtiö saatana ei varmana korvaa.
Kansimiehet eivät liikauttaneet eväänsäkään, kun HD-mies heilutteli jotain ilmassa ja hyppi tasajalkaa. Mäni korvaushakemus persiilleen suhahti HD-mies ja veti kiukulla pyöräänsä kuusi liinaa, pinnojen välistä rinkkaan, halkopinon yli pakoputkeen. Pyörää olisi ihan turha varastaa, sillä liinat oli vedetty hartiavoimin umppareille. Mutta kotkan irtoaminen harmitti ja raskaasti. HD-mies otti reppunsa, irtokotkansa ja suunnisti autokannen alapuolelle hyttiinsä. Nyt lähdettäisiin vähän täksvriihin hakemaan juomaa. Ja jos kuuma merellinen romanssi koettaisiin, niin mikäs siinä, HD-mies myhäili. On komeita maisemia nuo saaret, HD-mies katsoi liikuttuneena hytin seinään maalattua ikkunaa.
Laiva irtosi satamasta hytit täristen. Matka alppien huimaaviin korkeuksiin oli alkamassa.
HD-mies sylki kampaan ja veti tukkansa tiukkaan ylikampaukseen. Sprechen du mich, sprechen du mich, HD-mies imitoi Stallonea peiliin ja ammuskeli sormipistoolilla vessan peiliin. Hähä, ei parane tälle merkkille ruvetä käymään! Sitten viimeinen tsekkaus, bootsit kiiltää, farkut on silitetty, kiitos-paita oikeinpäin päällä, HD-"liivi" ok, rahaa taskussa, tukka takana ja tulevaisuus edessä. HD-mies oli valmis ja hän lähti kapuamaan yläkansille.
Rappusissa tuli vastaan musta mies. Mii kou afrikka nekts samör, sanoi HD-mies ja osoitti rintansa HD-merkkiä. Musta mies katsoi pitkään ja jatkoi matkaansa. Saatanan neekeri, tulee tänne neekeröimään, ei helevetin helevetti, HD-mies manaili. Pian HD-mies oli tax free shopissa. Kyllä on halpaa kaljaa!! HD-mies latasi kärryyn kuus laatikkoa asennuskaljaa, niinkuin piirit tahtoo sanoa. Ilmeisesti kännissä on mukavampi asennella pyörää, on tää hieno harrastus! HD-mies kävi heittämässä kaljat hyttiin, tempaisi pienen jääkermaisterin parilla huikalla ja alkoi kipuamaan kohti baaria.
Mennessään HD-mies alkoi kuulemaan ihmeellisiä uusia kieliä, tunnelma oli hyvin kansainvälinen. Täällä ei härmäjätkä enää suomella pärjääkään, laitetaas ulkomaan vaihde päälle, HD-mies mietti ja astui paariin. Nurkkapöydässä istui ryhmä bikereita olutta siemaillen. HD-mies bongasi välittömästi porukan ja arveli heidän olevan ulkomaalaisia. Olihan heillä jotain englanninkieltä paidoissaan ja muutenkin hyvinkin ulkopaikkakuntalaisten näköisiä. HD-mies niittasi tequilapaukun tiskillä ja hoippui bikereitten pöytään kosuvissynsä kanssa.
- Hauduujuuduu?
Biker vain nyökkäsi vaisusti mittaillen humalaista outolintua.
- Vai joor tiishöört skeleton hed, is joor mami dead HAHAHHAHA?
Totaalinen hiljaisuus.
- Mii tsoukin, mii baikker tuu, HD-mies korjaili.
- Great, sanoi Biker happamasti.
- Mitä toi idiotti tahtoo, sanoi yksi bikereista.
Jumalauta! Jätkät osaakin suomee? Ei taida ollakaan ihan eka kerta Suomessa. Nyt taitaa olla parempi vetää roolia vaan, ettei vaan käry käy.
- Ai nou veri horni leidi from finland, meik good dik ättäk. Höör neim is Riitta. Veri seks kreisi. Fak mii, fak mai tent, fak mai baik.
Yhdellä bikerillä purskahti kalja takaisin lasiin Riitta sanan kuultuaan. Bikerit alkoivat nauraa. HD-mies oli osunut ytimeen.
- Ai mast kou nau, ai lav harli teivitson, its tö letör not tö goor.
HD-mies nousi ylös pöydästä ja meni tiskille. Viskokola ja iso olut. Saaristo vilahteli maisemaikkunoissa.
Tunnin päästä HD-mies oli päässyt risteilytunnelmaan. Irtokotka tökötti ylpeästi keskellä pöytää ja hän vikitteli naisia avoimen seksuaalisesti.
- Hei peipi, äs juu kän sii aim ö mootormän, ai häv tö pauver in mai händ!
Vielä ei tärpännyt, mutta se ei menoa haitannut, koska HD-miestä alkoi laulattamaan. Hän suunnisti karaokeen, missä joku veti alavireistä kuurankukkaa. Hän käveli reippaasti dj-pömpelin luokse ja ilmoitti, että nyt tulee mies laulamaan, että laitahan Born to be wild soimaan.
- Mä olen harrikkamies, enkä mikään mopopoika enää. Vaimo vei puolet, mutta nyt otetaan takas korkojen kera. Elämä se vaan miestä heittelee, mutta minä se poika vaan harrikoita katsastan, kun simasuilla ratsastan.
Kyllästyneen näköinen dj nyökkäsi ja jyräytti Born to wildin soimaan. HD-mies tuuletti polvillaan kädet pystyssä silmät tunnehuumasta kiinni. Ylikampaus oli valunut toiselle korvalliselle ja muniin kaatunut Irish Cream loisti haaroista kuin Utön majakka.
- Ket jor motor rannin, ketan on ö haivay, luukin voor a ätventsör, vat ever kets joor vei!! BOOOOOOOORN TY PIIIII WAAAAAILLLLDD! Hd-mies veti silmät kiinni polvillaan kyyneleet silmistä valuen, vaikka kertosäe ei vielä edes ollut alkanut. DJ pysäytti biisin kesken ja portsari nosti HD-miehen kainaloista ylös.
- NÄPIT IRTI!!! BROTHERHHUUD APUUN!!! TATS VAN ÄNT VI OOL PLIIIT!!!
Huuto ei auttanut. HD-mies vietiin baarista ulos, joten omasta pullosta sai jo ottaa vähän lohdutusta.
- Shäätäna, härmän häjy lähtee ajamaan. Missä on kajuutta?! Täyttä eteen!! Rautakotkat taivaalle!! Villie Gee pisteen miehiä ei tönitä!
HD-mies oli sekaisin, kuin sokean legolaatikko. Hän lähtisi ohjaamaan laivaa. Käytävät muuttuivat kahdeksi, äänet tuntuivat tulevan kaukaa, vankka askel horjui, hänen oli päästävä lepäämään.
- Saavumme Tukholmaan, ajoneuvolla matkustavia pyydetään siirtymään autokannelle, kuului kuulutus kovaäänisistä.
HD-mies pomppasi pystyyn pallomerestä. Päätä särki hirvittävästi. Paniikki oli melkoinen. Sylissä näkyi oksennusta, farkkujen etuosa oli ihan tahmassa. Mitä oliko minulla nainen? Mitään en muista.
HD-mies juoksi päätään pidellen hyttiin, jonka käytävällä siivoojat vetelivät jo lakanoita hytistä. Hän kaivoi HD-lompakostaan hytin avaimen ja näki että hytissä oli ihan helvetistä kaljakoppia mitkä hän eilen osti tax freestä. Millä hän ne kuljettaa? Pakko laittaa pyörään vaan, eihän sitä hyviä aineita voi hukkaan heittää, vaikka tässä krapulassa viimeinen asia joka mieleen tulikin oli alkoholi.
HD-mies rynnisti kamoineen autokannelle, jonka metallista kaikuvat moottorien äänet vihloivat päätä. Puolet kaljalaatikoista oli jätettäväpikkusieluisille amiraaleille. Alkoi tempoilu liinojan kanssa, mutta onneksi pyörä oli pysynyt pystyssä. Vihdoin hän sai liinat irti, irronneen kotkan hän teippasi kypärän otsaan.
- Ulkomailla on hyvä näyttää että kuuluu protherhuudiin, mietti HD-mies starttaillessaan.
Hän ajoi laivasta ulos vaappuen suuren lastinsa kanssa ja toivoi hartaasti, ettei missään näkyisi pollareita puhallushuilujen kanssa. Ei näkynyt, joten eikun kokka kohti Berliiniä.
Hän kaivoi laukustaan ison yläasteen karttakirjan ja alkoi tavailemaan reittiä alpeille.
- Pitääkin olla tarkkana, ettei eksy tuonne itä-Saksaan, varastavat varmasti heti kun tämän pyörän näkevät, HD-mies päätteli huuruja puhallellen.
Tie odotti kuumana.
HD-mies kiroili, ei noista hurrien kylteistä ota helvettikään selvää!
Hän pyöri rampeissa, liikenneympyröissä ja liittymissä. Turhautunut HD-mies näki yhden D-tarralla varustetun mersun ja ampaisi tämän perään. Saksalainen auto, saksalainen tunnus, joten sen täytyy olla matkalla Saksaan. Mutta sitten alkoi satamaan vettä. HD-mies vetäisi seuraavalle pysähtymispaikalle ja tempoi varusteistaan HD-sateenvarjon esiin. Nyt huolellinen varustautuminen palkittiin.
HD-mies ei oikein osannut päättää kummalla kädellä pitäisi sateenvarjoa, oikealla vai vasemmalla. Suussa se ei kestänyt ja tekohampaista kuului epäilyttävää rutinaa. Hän ratkaisi ongelman vaihtelemalla varjoa kädestä käteen. Varjo pysyikin oikein mainiosti, kunhan sitä piti suoraan edessään vaakatasossa. Hän kurkki sivusta tietä ja vesi kasteli miestä ja hänen varusteitaan. Yhtäkkiä rekka pyyhälsi ohi ja varjo pamahti hänen käsistään jonnekin ilmaan.
- Voi helevetin ykstoista!!! Sinne män 150 euron orikinaali varjo, HD-mies manaili.
Vettä tuli kuin aisaa. Halot, rinkka, kuski ja kaljalaatikot vettyivät pahemman kerran. Eräässä mutkassa kaksi laatikkoa kaljaa katosi pientareelle tölkit tiellä kieppuen.
Puolen tunnin ajon jälkeen HD-mies tärisi horkassa. Pikimustat HD-aurinkolasit olivat pisaroita täynnään ja kamat olivat aivan läpimärät. Oli siis aika laittaa nuotio pystyyn. Hän kaarsi sivutielle ja veti tien reunaan. Ja eikun nuotiota virittelemään. Hyvänä puolena sateessa oli se, että farkuista lähti kaikki laivamatkan tahrat. Luonnon pesukone, HD-mies mietti suu ammollaan. Tämmöisistä asioista ei ne konttorihiiret tiedä mitään, on se elämä ihmeellistä harleyn merkin alla.
Läpimärät puut eivät syttyneet niin millään ja vettä tuli kuin aisaa. Nyt tarvitaan bensaa ja hän riuhtaisi jarruletkun irti työntäen kypärän sen alle.
- Kyllä mies keinot keksii, hän tuumi ja lohkaisi kuolemattoman: Harli men tount melt in vooter.
"Bensa" ei oikein syttynyt. Jaaha, tää on sitä uutta turvapensaa. Voihan perkele!!!
Eikun tahmainen avokypärä takaisin päähän ja halot kyytiin. Kylmyys oli hirvittävä, kun hän nosti nopeuden valtatiellä takaisin kahdeksaankymppiin. Kovempaa hän ei nähnyt ajaa, mutta mieli teki kovasti jonnekin lämpimään. Hän veti vauhdissa buutsin jalastaan ja tunki läpimärän sukkajalan kuumaan pakoputkeen. HD-mies rääkäisi kivusta, niin että saapas tippui tielle jääden takana ajavan rekan paripyörien alle. Hän veti pyörän pientareelle ja juoksi hakemaan saapasta. Saappaasta oli lähtenyt pohja irti, joten hän kiinnitti sen takaisin teipillä. Tämä ei ollut minkään hienohelman ajokenkä ja samasa HD-mies näki kengässä respektiä. Pieni onnen pilkahdus kaikessa vastoinkäymisessä.
Puolen tunnin ajon jälkeen HD-mies alkoi jo vapisemaan ja peukalot hakkasivat tärinässä vilkkuja päälle itsekseen.
- Helevetti, käviköhän se jätkä neekeröimässä mun prätkää, kun varashälytin menee päälle?!?
Sitten näkyi huoltoasema ja HD-mies kaarsi lipan alle hätävilkut vilkkuen. Etujarru ei jarruttanut ja HD-mies panikoi etsiessään takajarrua, mutta pyörä osui suoraan kukkalatikkoon, josta koko komeus rojahti kyljelleen. Tankkaamassa olleet ihmiset katsoivat hämillään matkalaista.
- Sambadi fak mai paik! HD-mies ulvoi kiukkuisena.
Hän rämpi pystyyn maahan levinneitten halkojen keskeltä. Jääköön pyörä siihen, nyt sisälle lämmittelemään. Hän nilkutti tiskille ja hoki:
- Mii koult, hot vääst, veer is rout ty perliin?
Myyjä ei ymmärtänyt mitään mitä HD-mies sanoi, mutta löi tälle kuuman soppalautasen eteen, koska olihan tuo kotkaotsainen mottoripyöräilijä aivan läpimärkä. HD-mies kiitti ja meni syömään soppaa. Ja se oli parasta soppaa mitä hän oli ikinä syönyt, koska olihan merellinen lähtö tapahtunut ilman evästä.
- Gaaattämmit, ai lav sweedish miitpools änt sanshain, HD-mies sanoi lykkiessään lusikkaa suuhun jarruneste poskilla valuen.
HD-mies hytisteli sisällä muutaman tunnin ja taivas armahti muukalaista. Pilvet repesivät ja auringon säteet alkoivat kimaltelemaan taivaalta. HD-mies päätti jatkaa matkaansa, sillä illaksi oli Berliiniin ehdittävä. Hän jätti märät halot lahjaksi huoltoaseman pitäjälle, kiroili uusia naarmuja pyörässään sekä varastettuja kaljoja, joita ei ollut enää jäljellä kuin yksi lavallinen. Mutta hän ei lannistunut ja pian pyörä kiisi pitkin maantietä.
Eteen tuli silta ja HD-mies liikuttui, pian hän olisi Tanskassa, tuolla tuulihattujen maassa. Tämä oli se silta, josta hän oli nähnyt seikkailijoitten menevän jyllannin maahan, jonka takana jylhävuorinen Saksa olisi. Mutta olipa se silta matala, ehkä ne objektiot vääristää kuvaa hän ajatteli ja jatkoi ajoaan.
Tunnin ajon päästä hän tavoitti Saksan rajan. Pieni vilaus pyörään ja tärkeän näköinen kaveri viittoi hänet eteenpäin. Hän kiitti, danke söön, johon tärkeän näköinen kaveri ei vastannut mitään. Olipa tärkeä jätkä, tais olla vaan kateellinen, hä hä hä.
Siten hän näki kyltin, josta hän suomensi: tervetuloa pohjoiselle tielle. Kyllä! Hän oli oikealla tiellä. Nyt vain illaksi Berliiniin. Ja tästä eteenpäin sitten vaan saksankieltä.
Kyltissä luki Wellcome to Norway.
Ilta alkoi hämärtymään. Ensimmäistä kertaa Saksassa ja ylipäätänsä euroopassa matkannut HD-mies oli aivan helisemässä vieraitten kylttien kanssa. Berliinistä ei näkynyt vieläkään mitään, vaikka Saksassa hän tiesi olevansa. Joka tapauksessa pian täytyisi ryhtyä leiriytymään. Eräässä tienviitassa oli teltan kuva ja harrikka jyskytti pian sitä kohti. Kerrankin HD-miehellä homma sujui putkeen, hän oli löytänyt leirintäalueen. Portilla hän tyrkytti euroja, mutta niksmanni-rouva vaan puisteli päätään. HD-mies karjahti:
- Hast du problem? Euro ist gut!
Kassatäti nappasi viiskymppisen HD-miehen näpistä ja läimäsi luukun kiinni.
- Sweinhunde!!! HD-mies karjahti.
Jumalauta, joku freulain rupeaa ryttyilemään paikkerille. Ei mitään respektiä. HD-mies käveli pyörälleen toisen jalan pohja kantapäätä läpsyttäen.
Pian kovia kokenut teltta nousi harjakorkeuteen ja HD-mies kaatui makuupussiinsa lopen uupuneena. Hän näki unta bonnevillestä, kun hän rikkoo viimeinen mohikaani elokuvan Dirt Muron ennätyksen. Naiset halaavat, Willie Gee piste taputtaa ja häntä juhlitaan.
Aamulla hän heräsi ihanaan aamuun. Hän etsiskeli pistorasiaa kahvinkeittimeensä ja saikin sen naapurikaravaanarin tolpasta. Kahvin loristessa pannuun, HD-mies selaili karttaa. Hän oli jossakin Berliinin länsipuolella. Hän voisikin ajaa suoraan etelään länsi-saksaa myöten alpeille. Samassa karavaanari loikkasi autostaan ulos ja tuli selittämään jotakin osoitellen hänen kahvinkeitintään. HD-mies ei sietänyt kunniansa loukkaamista. Hän repäisi "liivinsä" auki paljastaen kiitos-paidan.
- ICH FINLAND! HD-mies osoitti paitansa sotilasta.
Karavaanari hiljeni ja kääntyi kannoillaan. HD-mies tiesi vanhojen asetoverien kunnioittavan heitä. Kun kahvit olivat valmiit, hän tempaisi piuhan irti tolpasta ja huusi lapinpolttajalle, että sopii nyt katsoa sitä sateelliittikanavaa. Kahvin juonnin jälkeen, hän löi kamat kasaan ja matka alpeille jatkui.
On nää paanat hyviä kun saa ajaa sen minkä lähtee tuumi HD-mies ajaessaan sen minkä uskalsi. Rinkan nauhat pärisivät 150km/h vauhdissa ja maisemat vaihtuivat. Välillä hän kävi syömässä ja tankkaamassa. Ja pian taivaanrannassa alkoivat jo vuoristot häämöttämään.
- Alpit!!!! HD-mies sanoi ääneen liikutuksen väre silmäkulmassaan ja hän heittäytyi runolliselle tuulelle.
- Matterhornin jylhissä maisemissa, rautainen mies rautaisella hevosellaan laukkaa kauaksi avioeron sykkivistä arvista. Kauan eläköön vapaus ja kaksitahtimoottori.
HD-mies oli hyvällä tuulella. Kaikki matkan rasittavat etapit oli kärsitty alaleuan tekohampaita purren ja nyt oltiin legendaarisilla alpeilla. Hän pysähtyi heti seuraavalle huoltikselle juomaan kahvit tämän kunniaksi. Takajarrukin oli jo löytynyt ja hän läpsytti sisään kahvia kaatamaan. Kassalla hän kysyi myyjältä: wo ist everest? Miesmyyjä rupesi nauramaan. Harrikkajätkiä selvästi, HD-mies arvasi.
- Haben sie harli teivitson, brum bum?
Taas myyjä nauroi, hyvä tyyppi tämä brother!!! Saksa on hieno maa!!! Tapio Korjus puhu pelkkää paskaa!! HD-mies meni ulos juomaan kahvia ja räjähti nauramaan, kun joku ajoi ohi kyykyllä ihan kyyryssä.
- Hahahaha, kato ottaa iteltään suihin! Sak dik, sak dik!!!
HD-mies eli hetkeä tässä ja nyt. Nyt oli täydellinen hetki jatkaa matkaa kymmenien tuhansien metrien korkeuteen. Kumit olivat onneksi ihan täynnä, jos tulee ohutta ilmaa. Veekasi tärähti käyntiin ja pyörä kiisi kohti Aleksanteri Suuren kirahveilla ylittämää vuoristoa.
Tie kohosi vuoristoon, ilma viileni, mutta maisemat olivat kauniit kuin katalonialaisesta postikortista. Tuntien ajon jälkeen HD-mies tunsi, että häntä alkoi huimaavat korkeudet pyörryttämään ja hän pelkäsi kärsivänsä happivajeesta. Jostain syystä lounastauon jälkeen HD-miehen oireet menivät ohi. Olihan hän juonut vissyä, siinä on paljon happea. Sen sen täytyi olla ja pitää olla tarkkana, jos lumimies hyppää tielle, HD-mies ajatteli ja teki muutaman vetoväistön testiksi.
Illaksi hän otti zimmerin eräästä pienestä alppikylästä. Hän katseli vielä aurinkoa joka laski vuorien taakse ja lauloi liikuttuneella äänellään moottoripyörä on moottoripyörä.
"Kun hauislihas pullistuu niin vetoakseli hurjistuu
ja neidon nännit mun takapuolta vasten puristuu."
HD-mies herkistyi ja vuodatti kyyneleen. Hän ja alpit. Hän ja harley davidson. Hän ja vapaus.
HD-mies nukahti kuin taivaanlintu.
jatkuu...
HD-miehellä alkoi matkahammasta kolottaa niin pahasti, että hän kävi hammaslääkärillä. Alapuolen tekohampaista kolotusta ei löytynyt ja yläpuolellakin oli reikiä puhtaat nolla. Kolotusta siis piti tosiaan helpottaa muulla tavoin. Nyt oli rallikin kierretty, eikä polte uuteen ralliin ihan heti kipinöisi, sillä kiitos yhden yön tulisen rakkauden ei pyörän päällä voinut istua vähään aikaan. Ja antibioottikuurikin oli vaikuttanut mielialaan, niin että haaveet uudesta romanssista sai heittää sivuun. Ainakin hetkeksi, mutta nyt alpeille olisi päästävä. Tuonne bikereiden kotimaahan Saksaan, jossa vuorijonot ja autopaanat risteilivät päätähuimaavissa korkeuksissa hakaristien varjossa. Mutta saakohan autopaanalla ajaa moottoripyörällä? Ehkä se siellä selviää, mutta millään lehmipoluilla ei Harley Davidsonilla ajeta, se on jämpti. Arvokas pyörä ja mainekin menee. Ja Saksaa olisi nyt harjoiteltava, joten HD-mies haki divarista jalan mittaisin kasan korkkareita. Himmel raikasi.
Reissuun lähdettäessä on reitti suunniteltava hyvin ja luotava väljä aikataulu, tästä HD-mies oli lukenut monta hyvää esimerkkiä. Esim. Down underin jätkät ajoivat ihan liian hitaasti siperian halki, hanaa vaan reilusti, mutta eihän ne kyykkypyörät mihinkään kulje. Ei niistä hienopersenäyttelijöistä ole mihinkään, nauroi HD-mies. On huoltoautot ja valvontakamerat, mikä se semmoinen reissu on, punnitsi HD-mies reissua mielessään. Its not tö fänsipänsi, its tö rait, lohkaisi HD-mies viisaana.
Ensiksi laivalla Tukholmaan ja siitä sitten illaksi Berliiniin, josta sitten autopaanaa pitkin seuraavaksi päiväksi alpeille katsomaan ausvitsiä, tuota kuuluisaa kylpyläkohdetta. HD-mies alkoi pakata pyöräänsä matkan tuntemattomat ihanuudet mielessään. Rinkka vaan kiinni tankoon jeesus-teipillä, halkoja etulokarin päälle että saa vähän grillata sitä kuuluisaa snautseria, takalokariin reppu johon kahvinkeitin ja suomalaista kunnon kahvia. Suomalainen kahvihan on maailman parasta, ei niitä ulkomaan kuria hullukaan juo, HD-mies tuumi. Pyörän kumit jo pullistelivat siihen malliin tavaran painosta, että taitaa olla kumit ihan tyhjät. No pitääpä illalla mennä huoltsikan kautta.
Selkäreppuun HD-mies pakkasi paljon lämmintä vaatetusta, sillä maunt everestin autopaanalla tulee varmaan kylmä. HD-sukkia, HD-racing takki, jos illalla lähtee paariin, HD-tpaitoja, HD-henkselit, HD-kahvikuppi, HD-kalsareita monta paria, paksummat lämmitettävät HD-ajohanskat, HD-sytskäri nuotiota varten ja tietysti HD-sateenvarjo jos tulee vettä. Pyörä keikisteli lastinsa alla ja HD-mies katsoi sitä ylpeänä. Kellon hän heitti seinään, tämä oli suora siteeraus kuuluisan moottoripyöräelokuvan Buttman in Budabest alulle, missä Henry Honda teki läpimurtonsa. Se on hieno pyörä se, Kaptain Kanada, HD-mies muisteli kaiholla.
Ilta koitti ja HD-mies kävi vetämässä renkaat viiteen paariin, tuleehan ohuessa ilmanalassa alipaine, että ei ihan vanteilla ajeta. Pyörä jyrähti käyntiin ja HD-mies hikoili käännellessään pyörää liikenteen seassa. Taitaa olla eturenkaan aurauskulma ihan persiillään, kun näin on raskasta ajaa, tuumi HD-mies kurkistellessaan rinkan ja halkopinon takaa. HD-mies karautti sisään lautan ramppia pitkin laivan autokannelle ja joku virkaintoinen matruusi alkoi tulla neuvomaan.
- Aja se pyöräs tonne seinän viereen, niin laitetaan liinoilla kiinni. Jaha halkojakin on mukana, just just.
HD-mies vähän korpeentui neuvomisesta, mutta koska ei ollut laivassa koskaan ollut, taiteili hän juhtansa hikipäissään laipion viereen.
- Laita tosta liinalla kiinni, ettei pyörä pääse kallistumaan. Sammuta kone!
- MITÄ?
- SAMMUTA SE KONE!!
- RUPEETSÄ JÄTKÄ VITTUILEE? MEE SOHII SEN LAMPUN KANSSA KUULE MUUALLE, MÄ EN SUN APUA TARTTE, SAAMERIN AMIRAALI.
- No herra laittaa itte sit, on tässä muutakin tekemistä, sanoi kansimies ja meni ohjaamaan muita ajoneuvoja.
Perkele, rupee neuvomaan alppien valloittajaa, sentään rallinkin nähnyttä miestä, HD-mies tuhahti ja nousi pyörän sarvista. Hän rullasi liinaa auki ja muisti, että ykkönen pitäs olla silmässä ja polkaisi ykkösen sisään. Koneen ollessa käynnissä, kävi kova kolahdus ja pyörä tempautui seinää vasten kaatuen sitä vasten kyljelleen, niin että tankki raapi ilkeästi laipiota.
- VOI PERKELE, KUKA MAKSAA, KUKA MAKSAA, raivosi HD-mies.
- Voi saatana, nyt lähti kotka irti tankista, laivayhtiö saatana ei varmana korvaa.
Kansimiehet eivät liikauttaneet eväänsäkään, kun HD-mies heilutteli jotain ilmassa ja hyppi tasajalkaa. Mäni korvaushakemus persiilleen suhahti HD-mies ja veti kiukulla pyöräänsä kuusi liinaa, pinnojen välistä rinkkaan, halkopinon yli pakoputkeen. Pyörää olisi ihan turha varastaa, sillä liinat oli vedetty hartiavoimin umppareille. Mutta kotkan irtoaminen harmitti ja raskaasti. HD-mies otti reppunsa, irtokotkansa ja suunnisti autokannen alapuolelle hyttiinsä. Nyt lähdettäisiin vähän täksvriihin hakemaan juomaa. Ja jos kuuma merellinen romanssi koettaisiin, niin mikäs siinä, HD-mies myhäili. On komeita maisemia nuo saaret, HD-mies katsoi liikuttuneena hytin seinään maalattua ikkunaa.
Laiva irtosi satamasta hytit täristen. Matka alppien huimaaviin korkeuksiin oli alkamassa.
HD-mies sylki kampaan ja veti tukkansa tiukkaan ylikampaukseen. Sprechen du mich, sprechen du mich, HD-mies imitoi Stallonea peiliin ja ammuskeli sormipistoolilla vessan peiliin. Hähä, ei parane tälle merkkille ruvetä käymään! Sitten viimeinen tsekkaus, bootsit kiiltää, farkut on silitetty, kiitos-paita oikeinpäin päällä, HD-"liivi" ok, rahaa taskussa, tukka takana ja tulevaisuus edessä. HD-mies oli valmis ja hän lähti kapuamaan yläkansille.
Rappusissa tuli vastaan musta mies. Mii kou afrikka nekts samör, sanoi HD-mies ja osoitti rintansa HD-merkkiä. Musta mies katsoi pitkään ja jatkoi matkaansa. Saatanan neekeri, tulee tänne neekeröimään, ei helevetin helevetti, HD-mies manaili. Pian HD-mies oli tax free shopissa. Kyllä on halpaa kaljaa!! HD-mies latasi kärryyn kuus laatikkoa asennuskaljaa, niinkuin piirit tahtoo sanoa. Ilmeisesti kännissä on mukavampi asennella pyörää, on tää hieno harrastus! HD-mies kävi heittämässä kaljat hyttiin, tempaisi pienen jääkermaisterin parilla huikalla ja alkoi kipuamaan kohti baaria.
Mennessään HD-mies alkoi kuulemaan ihmeellisiä uusia kieliä, tunnelma oli hyvin kansainvälinen. Täällä ei härmäjätkä enää suomella pärjääkään, laitetaas ulkomaan vaihde päälle, HD-mies mietti ja astui paariin. Nurkkapöydässä istui ryhmä bikereita olutta siemaillen. HD-mies bongasi välittömästi porukan ja arveli heidän olevan ulkomaalaisia. Olihan heillä jotain englanninkieltä paidoissaan ja muutenkin hyvinkin ulkopaikkakuntalaisten näköisiä. HD-mies niittasi tequilapaukun tiskillä ja hoippui bikereitten pöytään kosuvissynsä kanssa.
- Hauduujuuduu?
Biker vain nyökkäsi vaisusti mittaillen humalaista outolintua.
- Vai joor tiishöört skeleton hed, is joor mami dead HAHAHHAHA?
Totaalinen hiljaisuus.
- Mii tsoukin, mii baikker tuu, HD-mies korjaili.
- Great, sanoi Biker happamasti.
- Mitä toi idiotti tahtoo, sanoi yksi bikereista.
Jumalauta! Jätkät osaakin suomee? Ei taida ollakaan ihan eka kerta Suomessa. Nyt taitaa olla parempi vetää roolia vaan, ettei vaan käry käy.
- Ai nou veri horni leidi from finland, meik good dik ättäk. Höör neim is Riitta. Veri seks kreisi. Fak mii, fak mai tent, fak mai baik.
Yhdellä bikerillä purskahti kalja takaisin lasiin Riitta sanan kuultuaan. Bikerit alkoivat nauraa. HD-mies oli osunut ytimeen.
- Ai mast kou nau, ai lav harli teivitson, its tö letör not tö goor.
HD-mies nousi ylös pöydästä ja meni tiskille. Viskokola ja iso olut. Saaristo vilahteli maisemaikkunoissa.
Tunnin päästä HD-mies oli päässyt risteilytunnelmaan. Irtokotka tökötti ylpeästi keskellä pöytää ja hän vikitteli naisia avoimen seksuaalisesti.
- Hei peipi, äs juu kän sii aim ö mootormän, ai häv tö pauver in mai händ!
Vielä ei tärpännyt, mutta se ei menoa haitannut, koska HD-miestä alkoi laulattamaan. Hän suunnisti karaokeen, missä joku veti alavireistä kuurankukkaa. Hän käveli reippaasti dj-pömpelin luokse ja ilmoitti, että nyt tulee mies laulamaan, että laitahan Born to be wild soimaan.
- Mä olen harrikkamies, enkä mikään mopopoika enää. Vaimo vei puolet, mutta nyt otetaan takas korkojen kera. Elämä se vaan miestä heittelee, mutta minä se poika vaan harrikoita katsastan, kun simasuilla ratsastan.
Kyllästyneen näköinen dj nyökkäsi ja jyräytti Born to wildin soimaan. HD-mies tuuletti polvillaan kädet pystyssä silmät tunnehuumasta kiinni. Ylikampaus oli valunut toiselle korvalliselle ja muniin kaatunut Irish Cream loisti haaroista kuin Utön majakka.
- Ket jor motor rannin, ketan on ö haivay, luukin voor a ätventsör, vat ever kets joor vei!! BOOOOOOOORN TY PIIIII WAAAAAILLLLDD! Hd-mies veti silmät kiinni polvillaan kyyneleet silmistä valuen, vaikka kertosäe ei vielä edes ollut alkanut. DJ pysäytti biisin kesken ja portsari nosti HD-miehen kainaloista ylös.
- NÄPIT IRTI!!! BROTHERHHUUD APUUN!!! TATS VAN ÄNT VI OOL PLIIIT!!!
Huuto ei auttanut. HD-mies vietiin baarista ulos, joten omasta pullosta sai jo ottaa vähän lohdutusta.
- Shäätäna, härmän häjy lähtee ajamaan. Missä on kajuutta?! Täyttä eteen!! Rautakotkat taivaalle!! Villie Gee pisteen miehiä ei tönitä!
HD-mies oli sekaisin, kuin sokean legolaatikko. Hän lähtisi ohjaamaan laivaa. Käytävät muuttuivat kahdeksi, äänet tuntuivat tulevan kaukaa, vankka askel horjui, hänen oli päästävä lepäämään.
- Saavumme Tukholmaan, ajoneuvolla matkustavia pyydetään siirtymään autokannelle, kuului kuulutus kovaäänisistä.
HD-mies pomppasi pystyyn pallomerestä. Päätä särki hirvittävästi. Paniikki oli melkoinen. Sylissä näkyi oksennusta, farkkujen etuosa oli ihan tahmassa. Mitä oliko minulla nainen? Mitään en muista.
HD-mies juoksi päätään pidellen hyttiin, jonka käytävällä siivoojat vetelivät jo lakanoita hytistä. Hän kaivoi HD-lompakostaan hytin avaimen ja näki että hytissä oli ihan helvetistä kaljakoppia mitkä hän eilen osti tax freestä. Millä hän ne kuljettaa? Pakko laittaa pyörään vaan, eihän sitä hyviä aineita voi hukkaan heittää, vaikka tässä krapulassa viimeinen asia joka mieleen tulikin oli alkoholi.
HD-mies rynnisti kamoineen autokannelle, jonka metallista kaikuvat moottorien äänet vihloivat päätä. Puolet kaljalaatikoista oli jätettäväpikkusieluisille amiraaleille. Alkoi tempoilu liinojan kanssa, mutta onneksi pyörä oli pysynyt pystyssä. Vihdoin hän sai liinat irti, irronneen kotkan hän teippasi kypärän otsaan.
- Ulkomailla on hyvä näyttää että kuuluu protherhuudiin, mietti HD-mies starttaillessaan.
Hän ajoi laivasta ulos vaappuen suuren lastinsa kanssa ja toivoi hartaasti, ettei missään näkyisi pollareita puhallushuilujen kanssa. Ei näkynyt, joten eikun kokka kohti Berliiniä.
Hän kaivoi laukustaan ison yläasteen karttakirjan ja alkoi tavailemaan reittiä alpeille.
- Pitääkin olla tarkkana, ettei eksy tuonne itä-Saksaan, varastavat varmasti heti kun tämän pyörän näkevät, HD-mies päätteli huuruja puhallellen.
Tie odotti kuumana.
HD-mies kiroili, ei noista hurrien kylteistä ota helvettikään selvää!
Hän pyöri rampeissa, liikenneympyröissä ja liittymissä. Turhautunut HD-mies näki yhden D-tarralla varustetun mersun ja ampaisi tämän perään. Saksalainen auto, saksalainen tunnus, joten sen täytyy olla matkalla Saksaan. Mutta sitten alkoi satamaan vettä. HD-mies vetäisi seuraavalle pysähtymispaikalle ja tempoi varusteistaan HD-sateenvarjon esiin. Nyt huolellinen varustautuminen palkittiin.
HD-mies ei oikein osannut päättää kummalla kädellä pitäisi sateenvarjoa, oikealla vai vasemmalla. Suussa se ei kestänyt ja tekohampaista kuului epäilyttävää rutinaa. Hän ratkaisi ongelman vaihtelemalla varjoa kädestä käteen. Varjo pysyikin oikein mainiosti, kunhan sitä piti suoraan edessään vaakatasossa. Hän kurkki sivusta tietä ja vesi kasteli miestä ja hänen varusteitaan. Yhtäkkiä rekka pyyhälsi ohi ja varjo pamahti hänen käsistään jonnekin ilmaan.
- Voi helevetin ykstoista!!! Sinne män 150 euron orikinaali varjo, HD-mies manaili.
Vettä tuli kuin aisaa. Halot, rinkka, kuski ja kaljalaatikot vettyivät pahemman kerran. Eräässä mutkassa kaksi laatikkoa kaljaa katosi pientareelle tölkit tiellä kieppuen.
Puolen tunnin ajon jälkeen HD-mies tärisi horkassa. Pikimustat HD-aurinkolasit olivat pisaroita täynnään ja kamat olivat aivan läpimärät. Oli siis aika laittaa nuotio pystyyn. Hän kaarsi sivutielle ja veti tien reunaan. Ja eikun nuotiota virittelemään. Hyvänä puolena sateessa oli se, että farkuista lähti kaikki laivamatkan tahrat. Luonnon pesukone, HD-mies mietti suu ammollaan. Tämmöisistä asioista ei ne konttorihiiret tiedä mitään, on se elämä ihmeellistä harleyn merkin alla.
Läpimärät puut eivät syttyneet niin millään ja vettä tuli kuin aisaa. Nyt tarvitaan bensaa ja hän riuhtaisi jarruletkun irti työntäen kypärän sen alle.
- Kyllä mies keinot keksii, hän tuumi ja lohkaisi kuolemattoman: Harli men tount melt in vooter.
"Bensa" ei oikein syttynyt. Jaaha, tää on sitä uutta turvapensaa. Voihan perkele!!!
Eikun tahmainen avokypärä takaisin päähän ja halot kyytiin. Kylmyys oli hirvittävä, kun hän nosti nopeuden valtatiellä takaisin kahdeksaankymppiin. Kovempaa hän ei nähnyt ajaa, mutta mieli teki kovasti jonnekin lämpimään. Hän veti vauhdissa buutsin jalastaan ja tunki läpimärän sukkajalan kuumaan pakoputkeen. HD-mies rääkäisi kivusta, niin että saapas tippui tielle jääden takana ajavan rekan paripyörien alle. Hän veti pyörän pientareelle ja juoksi hakemaan saapasta. Saappaasta oli lähtenyt pohja irti, joten hän kiinnitti sen takaisin teipillä. Tämä ei ollut minkään hienohelman ajokenkä ja samasa HD-mies näki kengässä respektiä. Pieni onnen pilkahdus kaikessa vastoinkäymisessä.
Puolen tunnin ajon jälkeen HD-mies alkoi jo vapisemaan ja peukalot hakkasivat tärinässä vilkkuja päälle itsekseen.
- Helevetti, käviköhän se jätkä neekeröimässä mun prätkää, kun varashälytin menee päälle?!?
Sitten näkyi huoltoasema ja HD-mies kaarsi lipan alle hätävilkut vilkkuen. Etujarru ei jarruttanut ja HD-mies panikoi etsiessään takajarrua, mutta pyörä osui suoraan kukkalatikkoon, josta koko komeus rojahti kyljelleen. Tankkaamassa olleet ihmiset katsoivat hämillään matkalaista.
- Sambadi fak mai paik! HD-mies ulvoi kiukkuisena.
Hän rämpi pystyyn maahan levinneitten halkojen keskeltä. Jääköön pyörä siihen, nyt sisälle lämmittelemään. Hän nilkutti tiskille ja hoki:
- Mii koult, hot vääst, veer is rout ty perliin?
Myyjä ei ymmärtänyt mitään mitä HD-mies sanoi, mutta löi tälle kuuman soppalautasen eteen, koska olihan tuo kotkaotsainen mottoripyöräilijä aivan läpimärkä. HD-mies kiitti ja meni syömään soppaa. Ja se oli parasta soppaa mitä hän oli ikinä syönyt, koska olihan merellinen lähtö tapahtunut ilman evästä.
- Gaaattämmit, ai lav sweedish miitpools änt sanshain, HD-mies sanoi lykkiessään lusikkaa suuhun jarruneste poskilla valuen.
HD-mies hytisteli sisällä muutaman tunnin ja taivas armahti muukalaista. Pilvet repesivät ja auringon säteet alkoivat kimaltelemaan taivaalta. HD-mies päätti jatkaa matkaansa, sillä illaksi oli Berliiniin ehdittävä. Hän jätti märät halot lahjaksi huoltoaseman pitäjälle, kiroili uusia naarmuja pyörässään sekä varastettuja kaljoja, joita ei ollut enää jäljellä kuin yksi lavallinen. Mutta hän ei lannistunut ja pian pyörä kiisi pitkin maantietä.
Eteen tuli silta ja HD-mies liikuttui, pian hän olisi Tanskassa, tuolla tuulihattujen maassa. Tämä oli se silta, josta hän oli nähnyt seikkailijoitten menevän jyllannin maahan, jonka takana jylhävuorinen Saksa olisi. Mutta olipa se silta matala, ehkä ne objektiot vääristää kuvaa hän ajatteli ja jatkoi ajoaan.
Tunnin ajon päästä hän tavoitti Saksan rajan. Pieni vilaus pyörään ja tärkeän näköinen kaveri viittoi hänet eteenpäin. Hän kiitti, danke söön, johon tärkeän näköinen kaveri ei vastannut mitään. Olipa tärkeä jätkä, tais olla vaan kateellinen, hä hä hä.
Siten hän näki kyltin, josta hän suomensi: tervetuloa pohjoiselle tielle. Kyllä! Hän oli oikealla tiellä. Nyt vain illaksi Berliiniin. Ja tästä eteenpäin sitten vaan saksankieltä.
Kyltissä luki Wellcome to Norway.
Ilta alkoi hämärtymään. Ensimmäistä kertaa Saksassa ja ylipäätänsä euroopassa matkannut HD-mies oli aivan helisemässä vieraitten kylttien kanssa. Berliinistä ei näkynyt vieläkään mitään, vaikka Saksassa hän tiesi olevansa. Joka tapauksessa pian täytyisi ryhtyä leiriytymään. Eräässä tienviitassa oli teltan kuva ja harrikka jyskytti pian sitä kohti. Kerrankin HD-miehellä homma sujui putkeen, hän oli löytänyt leirintäalueen. Portilla hän tyrkytti euroja, mutta niksmanni-rouva vaan puisteli päätään. HD-mies karjahti:
- Hast du problem? Euro ist gut!
Kassatäti nappasi viiskymppisen HD-miehen näpistä ja läimäsi luukun kiinni.
- Sweinhunde!!! HD-mies karjahti.
Jumalauta, joku freulain rupeaa ryttyilemään paikkerille. Ei mitään respektiä. HD-mies käveli pyörälleen toisen jalan pohja kantapäätä läpsyttäen.
Pian kovia kokenut teltta nousi harjakorkeuteen ja HD-mies kaatui makuupussiinsa lopen uupuneena. Hän näki unta bonnevillestä, kun hän rikkoo viimeinen mohikaani elokuvan Dirt Muron ennätyksen. Naiset halaavat, Willie Gee piste taputtaa ja häntä juhlitaan.
Aamulla hän heräsi ihanaan aamuun. Hän etsiskeli pistorasiaa kahvinkeittimeensä ja saikin sen naapurikaravaanarin tolpasta. Kahvin loristessa pannuun, HD-mies selaili karttaa. Hän oli jossakin Berliinin länsipuolella. Hän voisikin ajaa suoraan etelään länsi-saksaa myöten alpeille. Samassa karavaanari loikkasi autostaan ulos ja tuli selittämään jotakin osoitellen hänen kahvinkeitintään. HD-mies ei sietänyt kunniansa loukkaamista. Hän repäisi "liivinsä" auki paljastaen kiitos-paidan.
- ICH FINLAND! HD-mies osoitti paitansa sotilasta.
Karavaanari hiljeni ja kääntyi kannoillaan. HD-mies tiesi vanhojen asetoverien kunnioittavan heitä. Kun kahvit olivat valmiit, hän tempaisi piuhan irti tolpasta ja huusi lapinpolttajalle, että sopii nyt katsoa sitä sateelliittikanavaa. Kahvin juonnin jälkeen, hän löi kamat kasaan ja matka alpeille jatkui.
On nää paanat hyviä kun saa ajaa sen minkä lähtee tuumi HD-mies ajaessaan sen minkä uskalsi. Rinkan nauhat pärisivät 150km/h vauhdissa ja maisemat vaihtuivat. Välillä hän kävi syömässä ja tankkaamassa. Ja pian taivaanrannassa alkoivat jo vuoristot häämöttämään.
- Alpit!!!! HD-mies sanoi ääneen liikutuksen väre silmäkulmassaan ja hän heittäytyi runolliselle tuulelle.
- Matterhornin jylhissä maisemissa, rautainen mies rautaisella hevosellaan laukkaa kauaksi avioeron sykkivistä arvista. Kauan eläköön vapaus ja kaksitahtimoottori.
HD-mies oli hyvällä tuulella. Kaikki matkan rasittavat etapit oli kärsitty alaleuan tekohampaita purren ja nyt oltiin legendaarisilla alpeilla. Hän pysähtyi heti seuraavalle huoltikselle juomaan kahvit tämän kunniaksi. Takajarrukin oli jo löytynyt ja hän läpsytti sisään kahvia kaatamaan. Kassalla hän kysyi myyjältä: wo ist everest? Miesmyyjä rupesi nauramaan. Harrikkajätkiä selvästi, HD-mies arvasi.
- Haben sie harli teivitson, brum bum?
Taas myyjä nauroi, hyvä tyyppi tämä brother!!! Saksa on hieno maa!!! Tapio Korjus puhu pelkkää paskaa!! HD-mies meni ulos juomaan kahvia ja räjähti nauramaan, kun joku ajoi ohi kyykyllä ihan kyyryssä.
- Hahahaha, kato ottaa iteltään suihin! Sak dik, sak dik!!!
HD-mies eli hetkeä tässä ja nyt. Nyt oli täydellinen hetki jatkaa matkaa kymmenien tuhansien metrien korkeuteen. Kumit olivat onneksi ihan täynnä, jos tulee ohutta ilmaa. Veekasi tärähti käyntiin ja pyörä kiisi kohti Aleksanteri Suuren kirahveilla ylittämää vuoristoa.
Tie kohosi vuoristoon, ilma viileni, mutta maisemat olivat kauniit kuin katalonialaisesta postikortista. Tuntien ajon jälkeen HD-mies tunsi, että häntä alkoi huimaavat korkeudet pyörryttämään ja hän pelkäsi kärsivänsä happivajeesta. Jostain syystä lounastauon jälkeen HD-miehen oireet menivät ohi. Olihan hän juonut vissyä, siinä on paljon happea. Sen sen täytyi olla ja pitää olla tarkkana, jos lumimies hyppää tielle, HD-mies ajatteli ja teki muutaman vetoväistön testiksi.
Illaksi hän otti zimmerin eräästä pienestä alppikylästä. Hän katseli vielä aurinkoa joka laski vuorien taakse ja lauloi liikuttuneella äänellään moottoripyörä on moottoripyörä.
"Kun hauislihas pullistuu niin vetoakseli hurjistuu
ja neidon nännit mun takapuolta vasten puristuu."
HD-mies herkistyi ja vuodatti kyyneleen. Hän ja alpit. Hän ja harley davidson. Hän ja vapaus.
HD-mies nukahti kuin taivaanlintu.
jatkuu...
-
Torme - Viestit: 232
- Liittynyt: 19:15 23.03.2006.
Kirjoittaja Torme » 22:34 25.05.2007.
Aamulla HD-mies oli jo aikaisin baanalla. Pian hän saapuikin kuuluisaan Trondheimin alppikylään, joka sijaitsi kuuluisan Würth:n rannalla. Vaivalloinen alkumatka palkittaisiin nyt parin päivän weissbierin makuisella lomalla. Hän löysi kivan gästhousen, jonne hän majoittui ja vaihtoi ajokamppeet vapaa-ajan HD-racing takkiin. Pyörä oli turvallisesti gästhousen omistajan lasten vartioimana takapihalla. Sitten hän lähti kaupungille. Ihmisiä oli joka puolella kauheasti, jopa muutama motoristikin, mutta HD-porukoita ei vielä näkynyt. Mutta sitten vasemmalla puolen katua loisti tuttu Harley-Davidson kyltti! Mitä ihmettä, harrikka-kauppa keskellä alppeja? Kauaa ei HD-mies miettinyt, vaan harppoi sisään.
- Auf wiedersehen! sanoi HD-mies iloisesti.
Kauppias nyökkäsi ja katsoi saksalaista nokkaansa pitkin, mutta kun tämä logotakkinen kaveri alkoi penkomaan HD-kamoja kuin pikkulapsi joululahjoja, ilme hänen kasvoillaan kirkastui. Rahan kieli oli universaalinen ja sitä kieltä kauppias osasi.
HD-mies löysi aivan todella makeat HD-bootsit. Vaikka vanhat olivatkin palvelleet häntä hyvin, olivat ne rikki ja niissä ei ollut varressa hienoa logoa. Hän sovitti niitä, peilaili itseään peilistä ja otti ajoasentoa ilman tuolia.
Saksaa kauppias ei osannut, mutta ehkä tuo kyykkivä germaani sentään englantia taisi.
- Suit you, sir! kauppias imarteli.
- Jees, ai nou! Mii laik! hehkui HD-mies.
- Ai teik tis.
Sitten pari t-paitaa, screaming eagle huppari, pandannahkainen HD:n panda-päähine, aivan älyttömän hieno HD-vyönsolki, HD:n nahkahousut ja HD-lippis. Ja kaikki tämä viidessätoista minuutissa. Kauppias pokkaili arvokkaan näköisenä ja kehui miten hyviä valintoja HD-mies oli tehnyt. Kaiken lisäksi kauppiaalla oli juuri samanlaiset housut. Miten hieno yhteensattuma!
- Since you are my best customer, this is for you for free! kauppias sanoi ja antoi HD-miehelle kultaisen HD-kotkariipuksen. Ketjun HD-mies osti siihen alta aikayksikön.
Kyynel kimmelsi HD-miehen silmäkulmassa. Hän oli saanut ILMAISEKSI HD-kamaa HD-myyjältä!!! Tämä tarkoitti jotain aivan ihmeellistä. Hän, mies joka vasta pyörän ostettuaan oli näin kunniakkaalla tavalla hyväksytty piireihin. Nyt hän tunsi olevansa biker, mies ilman rajoja ja rajoitteita.
Lyötyään visan tiskiin ja kauppiaan sitä sillä välin höylätessä HD-mies nosti ketjun ilmaan, jossa kultainen HD-kotka roikkui. Tämä oli pyhä hetki! Hän sulki silmänsä, nosti ketjun korkealla ja tunsi, että juuri tältä tuntuu kun englannin presidentti lyö ritariksi. Sitten hän pujotti ketjun kaulaansa ja päätti ettei hän ota sitä ikinä pois. EI IKINÄ!
Kauppias sanoi jonkun summan ja HD-mies liikuttuneessa mielentilassa vetäisi puumerkin kuittiin. Loppupäivä sujui kuin siivillä nähtävyyksiä katsellessa uutta kamaa täynnä olevien HD-muovipussien kanssa.
Tultuaan syömästä alkoi olla jo ilta. Kun hän käveli gästhousea kohti, niin eräällä sivukadulla parveili suuri joukko bikereita. Kaikilla oli päällään mustia nahkavaatteita, ketjuja, miehekkäitä viiksiä ja nahkaisia biker-hattuja. Vielä kun taustalta kuului moottoripyöräbiisi y-MC-a hän oli täysin vakuuttunut, että kyseessä oli kovemman luokan HD-tapahtuma. Hän riensi hotellille, kävi äkkiä suihkussa, taputteli miehekkään tuoksuista Harley Davidson after shavea poskiinsa ja pukeutui uusiin kuteisiinsa. Sitten hän katsoi peiliin ja näky oli uskomattoman komea.
Uudet HD-saappaat, nahkahousut, 100 years Harley Davidson t-paita, screaming eagle huppari, päässä HD-logolla varustettu nahkabanda ja kaiken kruunasi kaulassa roikkuva komea kultainen harrikan kotka. Jos tällä ei saisi naista, niin hän lupasi olla ilman.
Sykkivä sivukuja vei HD-miehen bikerbileisiin, jossa liehui sateenkaarenvärinen etelävaltioiden lippu. Jo ovella HD-mies toivotettiin lämpimästi tervetulleeksi, varma merkki brotherhoodista. Paljoa ei saksalaisia siellä ollut, mutta paikka oli ilmeisesti matkaavien bikereiden suosiossa. HD-mies tilasi parit paukut kärkeen ja katseli ihmeissään itävaltalaista nahkahousumuotia. Helvetti, tollakin näkyy perse! Olikohan tämä ihan oikea paikka, mutta katsellessaan seinällä jonkun suomalaisen taitelijan piirtämiä biker-henkisiä kuvia hän tiesi olevansa oikeassa paikassa. Joten eikun lisää juotavaa.
Pian HD-mies oli mukana remakassa tunnelmassa. Hän joraili baaritiskillä disco-pohjaista musiikkia, mutta nyt tarvittaisiin joku oikein kova biisi. Hän meni dj:n luokse, jonka suuhun oli tarttunut huulipunaa ilmeisesti suudeltuaan jotain naista.
- Plei fo mii poooorn ty pi vaaaailt?!!
- Yeah sure honey, DJ heitti.
Mitä? Sanoiko se minulle, että honey vai pyytikö se rahaa, mani? Varmaan nää dj:t toimii kolikoilla HD-mies ajatteli ja räjähti nauruun. Hän löi pari parikymppistä tiskiin ja kuuli tiskille kävellessään, että kiekko vaihtui samointein. Ja sitten se alkoi DÄN DÄN DÄÄ DÄ DÄ DÄ DÄ DÄ DÄN DÄN DÄÄÄ!!!
HD-mies hyppäsi tanssilattialle polvilleen ja alkoi heiluttaa hupparia päänsä yläpuolella ympyrässä. Kun kertosäe tuli, hän eli täysillä mukana ja sen perään hän veti ilmakitaraa ja riisui paitansa. Yleisö hurrasi. HD-mies oli ekstaasissa, hänen maineensa oli kasvanut ihan uusiin mittoihin. Hän avioeron runtelema keski-ikää lähestyvä herra ei kukaan, oli nyt tämän alppikylän kovimpia bikereita. Voi kunpa työkaverit näkisivät hänet nyt! Kotka kiilteli vakuuttavasti discovalojen välkkeessä, valkoinen hikinen maha tapaili rytmejä, nahkahousut puristivat miehekkäästi ja kasvot kertoivat peittelemättömästä tunnelmasta.
Kun biisi oli päättynyt sai hän osakseen valtavasti aplodeja ja hän pokkaili siirtyessään baaritiskille haukkaamaan raitista mallasta. Kohta hänen luokseen tuli todella isokokoinen nainen huumaavassa parfyymissaan. Naisella oli pitkä musta kihara tukka, voimakkaasti meikatut kasvot, paljon koruja, tiukka jumpperi, mustat sukat ja punaiset korkeat korkokengät. Oikea jumalainen rotunainen!!!
- Hello there stranger!!! sanoi nainen kummallisen matalalla äänellä.
- Juu laik viski? Kysyi HD-mies tiedustellen matalaa äänensävyä.
- Sure honey! vastasi nainen.
HD-mies ajatteli heti tilata neidin iloksi pari paukkua hänen lempijuomaansa. Kun he saivat viskilasit kouriinsa, edessä seisova baarimikko sytytteli jotain tähtisädetikkuja sinisiin drinkkilaseihin. Mimmi kiskaisi oman lasinsa tyhjäksi kertahuikalla ja kun HD-mies oli tyhjentämässä omaa lasiaan käsi tarttui muniin kiinni ja kostea suu kuiskutti hänen korvaansa matalalla äänellä:
- What you say if I blow your cock in the mens room?
HD-mieheltä pyrskähti viskit suusta ja sytkärin kanssa sohiva baarimikon tukka syttyi tuleen palavasta viskipuhalluksesta. Sillä välin kun baarimikko löi päänsä jää-altaaseen olivat he kadonneet miesten vessaan. HD-mies sysättiin tyhjään wc-koppiin ja kun hän yritti puhua jotain ehkäisystä olivat hänen nahkahousunsa jo kintussa. Huh miten raju mimmi, tuumi HD-mies ja sitten alkoi kylmempi kyyti, kuin pari päivää sitten pohjoisella tiellä. Se maistuikin huomattavasti paremmalle kuin Riitta, joka raastoi hänet vereslihalle. Kauaa ei HD-mies kyennyt pidättelemään, kun hän parkaisi ja vavahtaen polvet pettivät alta. Vessan lattialla hengitystä tasaillessaan, mimmi kiskaisi hameensa ylös ja sanoi:
- Now you blow me!
MITÄ HELVETTIÄ!!!! Tällä mimmillä oli kalu!!! Miten se voi olla mahdollista? Kauaa HD-mies ei sitä jäänyt miettimään vaan juoksi housuja ylös vetäen kadulle. Hän oli järkyttynyt, niin kaunis nainen, mutta sillä oli miehen vehje. Jos jokin vuoristotauti...hän aprikoi.
HD-mies käveli rivakkaa tahtia kohti gästhousea. Huomenna matka jatkuisi, tuon friikin kanssa samaan kylään hän ei jäisi mistään hinnasta.
jatkuu...
- Auf wiedersehen! sanoi HD-mies iloisesti.
Kauppias nyökkäsi ja katsoi saksalaista nokkaansa pitkin, mutta kun tämä logotakkinen kaveri alkoi penkomaan HD-kamoja kuin pikkulapsi joululahjoja, ilme hänen kasvoillaan kirkastui. Rahan kieli oli universaalinen ja sitä kieltä kauppias osasi.
HD-mies löysi aivan todella makeat HD-bootsit. Vaikka vanhat olivatkin palvelleet häntä hyvin, olivat ne rikki ja niissä ei ollut varressa hienoa logoa. Hän sovitti niitä, peilaili itseään peilistä ja otti ajoasentoa ilman tuolia.
Saksaa kauppias ei osannut, mutta ehkä tuo kyykkivä germaani sentään englantia taisi.
- Suit you, sir! kauppias imarteli.
- Jees, ai nou! Mii laik! hehkui HD-mies.
- Ai teik tis.
Sitten pari t-paitaa, screaming eagle huppari, pandannahkainen HD:n panda-päähine, aivan älyttömän hieno HD-vyönsolki, HD:n nahkahousut ja HD-lippis. Ja kaikki tämä viidessätoista minuutissa. Kauppias pokkaili arvokkaan näköisenä ja kehui miten hyviä valintoja HD-mies oli tehnyt. Kaiken lisäksi kauppiaalla oli juuri samanlaiset housut. Miten hieno yhteensattuma!
- Since you are my best customer, this is for you for free! kauppias sanoi ja antoi HD-miehelle kultaisen HD-kotkariipuksen. Ketjun HD-mies osti siihen alta aikayksikön.
Kyynel kimmelsi HD-miehen silmäkulmassa. Hän oli saanut ILMAISEKSI HD-kamaa HD-myyjältä!!! Tämä tarkoitti jotain aivan ihmeellistä. Hän, mies joka vasta pyörän ostettuaan oli näin kunniakkaalla tavalla hyväksytty piireihin. Nyt hän tunsi olevansa biker, mies ilman rajoja ja rajoitteita.
Lyötyään visan tiskiin ja kauppiaan sitä sillä välin höylätessä HD-mies nosti ketjun ilmaan, jossa kultainen HD-kotka roikkui. Tämä oli pyhä hetki! Hän sulki silmänsä, nosti ketjun korkealla ja tunsi, että juuri tältä tuntuu kun englannin presidentti lyö ritariksi. Sitten hän pujotti ketjun kaulaansa ja päätti ettei hän ota sitä ikinä pois. EI IKINÄ!
Kauppias sanoi jonkun summan ja HD-mies liikuttuneessa mielentilassa vetäisi puumerkin kuittiin. Loppupäivä sujui kuin siivillä nähtävyyksiä katsellessa uutta kamaa täynnä olevien HD-muovipussien kanssa.
Tultuaan syömästä alkoi olla jo ilta. Kun hän käveli gästhousea kohti, niin eräällä sivukadulla parveili suuri joukko bikereita. Kaikilla oli päällään mustia nahkavaatteita, ketjuja, miehekkäitä viiksiä ja nahkaisia biker-hattuja. Vielä kun taustalta kuului moottoripyöräbiisi y-MC-a hän oli täysin vakuuttunut, että kyseessä oli kovemman luokan HD-tapahtuma. Hän riensi hotellille, kävi äkkiä suihkussa, taputteli miehekkään tuoksuista Harley Davidson after shavea poskiinsa ja pukeutui uusiin kuteisiinsa. Sitten hän katsoi peiliin ja näky oli uskomattoman komea.
Uudet HD-saappaat, nahkahousut, 100 years Harley Davidson t-paita, screaming eagle huppari, päässä HD-logolla varustettu nahkabanda ja kaiken kruunasi kaulassa roikkuva komea kultainen harrikan kotka. Jos tällä ei saisi naista, niin hän lupasi olla ilman.
Sykkivä sivukuja vei HD-miehen bikerbileisiin, jossa liehui sateenkaarenvärinen etelävaltioiden lippu. Jo ovella HD-mies toivotettiin lämpimästi tervetulleeksi, varma merkki brotherhoodista. Paljoa ei saksalaisia siellä ollut, mutta paikka oli ilmeisesti matkaavien bikereiden suosiossa. HD-mies tilasi parit paukut kärkeen ja katseli ihmeissään itävaltalaista nahkahousumuotia. Helvetti, tollakin näkyy perse! Olikohan tämä ihan oikea paikka, mutta katsellessaan seinällä jonkun suomalaisen taitelijan piirtämiä biker-henkisiä kuvia hän tiesi olevansa oikeassa paikassa. Joten eikun lisää juotavaa.
Pian HD-mies oli mukana remakassa tunnelmassa. Hän joraili baaritiskillä disco-pohjaista musiikkia, mutta nyt tarvittaisiin joku oikein kova biisi. Hän meni dj:n luokse, jonka suuhun oli tarttunut huulipunaa ilmeisesti suudeltuaan jotain naista.
- Plei fo mii poooorn ty pi vaaaailt?!!
- Yeah sure honey, DJ heitti.
Mitä? Sanoiko se minulle, että honey vai pyytikö se rahaa, mani? Varmaan nää dj:t toimii kolikoilla HD-mies ajatteli ja räjähti nauruun. Hän löi pari parikymppistä tiskiin ja kuuli tiskille kävellessään, että kiekko vaihtui samointein. Ja sitten se alkoi DÄN DÄN DÄÄ DÄ DÄ DÄ DÄ DÄ DÄN DÄN DÄÄÄ!!!
HD-mies hyppäsi tanssilattialle polvilleen ja alkoi heiluttaa hupparia päänsä yläpuolella ympyrässä. Kun kertosäe tuli, hän eli täysillä mukana ja sen perään hän veti ilmakitaraa ja riisui paitansa. Yleisö hurrasi. HD-mies oli ekstaasissa, hänen maineensa oli kasvanut ihan uusiin mittoihin. Hän avioeron runtelema keski-ikää lähestyvä herra ei kukaan, oli nyt tämän alppikylän kovimpia bikereita. Voi kunpa työkaverit näkisivät hänet nyt! Kotka kiilteli vakuuttavasti discovalojen välkkeessä, valkoinen hikinen maha tapaili rytmejä, nahkahousut puristivat miehekkäästi ja kasvot kertoivat peittelemättömästä tunnelmasta.
Kun biisi oli päättynyt sai hän osakseen valtavasti aplodeja ja hän pokkaili siirtyessään baaritiskille haukkaamaan raitista mallasta. Kohta hänen luokseen tuli todella isokokoinen nainen huumaavassa parfyymissaan. Naisella oli pitkä musta kihara tukka, voimakkaasti meikatut kasvot, paljon koruja, tiukka jumpperi, mustat sukat ja punaiset korkeat korkokengät. Oikea jumalainen rotunainen!!!
- Hello there stranger!!! sanoi nainen kummallisen matalalla äänellä.
- Juu laik viski? Kysyi HD-mies tiedustellen matalaa äänensävyä.
- Sure honey! vastasi nainen.
HD-mies ajatteli heti tilata neidin iloksi pari paukkua hänen lempijuomaansa. Kun he saivat viskilasit kouriinsa, edessä seisova baarimikko sytytteli jotain tähtisädetikkuja sinisiin drinkkilaseihin. Mimmi kiskaisi oman lasinsa tyhjäksi kertahuikalla ja kun HD-mies oli tyhjentämässä omaa lasiaan käsi tarttui muniin kiinni ja kostea suu kuiskutti hänen korvaansa matalalla äänellä:
- What you say if I blow your cock in the mens room?
HD-mieheltä pyrskähti viskit suusta ja sytkärin kanssa sohiva baarimikon tukka syttyi tuleen palavasta viskipuhalluksesta. Sillä välin kun baarimikko löi päänsä jää-altaaseen olivat he kadonneet miesten vessaan. HD-mies sysättiin tyhjään wc-koppiin ja kun hän yritti puhua jotain ehkäisystä olivat hänen nahkahousunsa jo kintussa. Huh miten raju mimmi, tuumi HD-mies ja sitten alkoi kylmempi kyyti, kuin pari päivää sitten pohjoisella tiellä. Se maistuikin huomattavasti paremmalle kuin Riitta, joka raastoi hänet vereslihalle. Kauaa ei HD-mies kyennyt pidättelemään, kun hän parkaisi ja vavahtaen polvet pettivät alta. Vessan lattialla hengitystä tasaillessaan, mimmi kiskaisi hameensa ylös ja sanoi:
- Now you blow me!
MITÄ HELVETTIÄ!!!! Tällä mimmillä oli kalu!!! Miten se voi olla mahdollista? Kauaa HD-mies ei sitä jäänyt miettimään vaan juoksi housuja ylös vetäen kadulle. Hän oli järkyttynyt, niin kaunis nainen, mutta sillä oli miehen vehje. Jos jokin vuoristotauti...hän aprikoi.
HD-mies käveli rivakkaa tahtia kohti gästhousea. Huomenna matka jatkuisi, tuon friikin kanssa samaan kylään hän ei jäisi mistään hinnasta.
jatkuu...
-
Torme - Viestit: 232
- Liittynyt: 19:15 23.03.2006.
Kirjoittaja Fxsts03 » 02:39 26.05.2007.
HD-mies heräsi uuteen päivään kotka kaulassa enteilevästi kiiluen. Eilisen karmiva tapahtuma oli taakse jäätyä elämää, junou waild haiway änt tsentlemän staat joor entsins. Niin hyvällä tuulella hän ei ollut, että jäisi tähän kylään, ties mitä housuun kasvaisi jos hän joisi lisää tuota hanavettä. Varmasti oli joku ydinsaaste kipattu mont blänkin huipulle, kun ei näistä sakemanneista ota helevettikään selvää.
Hän päätti lähteä gästhousesta tyylillä. Tiskillä hän osoitti hyllystä sikaria ulos hotellista kirjautuessaan ja maksoi sen samalla. Sitten hän laittoi sikarin suuhunsa ja sanoi:
- Mii harley davidson, juu malporo män?
Respassa seisoskeleva omistaja tarjosi nyrpeästi tulta koppavalle asiakkaalle ja HD-mies vetäisi morot. Takapihalla omistajan lapset olivat piirrelleet kuvia pyörän kylkeen. HD-mies lietsoi itsensä täyteen raivoon.
- GAAATTÄMMIT!!! JUU FAK MAI PAIK, JUU FAK MIII!!!!
Lapsia ei näkynyt missään, HD-mies ruiskutti vettä puutarhaletkusta pyörän päälle ja riemunkirjava vesi valui pitkin nurmikkoa. Mutta kohta pyörä ärähti käyntiin ja HD-mies päätti polttaa vähän kumia paskamaisen gästhousen edessä. Mites se menikään, eka kierrokset täysille, jarru pohjaan ja kytkin ylös. Sen HD-mies tajusi, että kun etujarru oli rikki (palat jo menneet rajussa vuoristoajossa), niin jarrutus piti hoitaa takarenkaalla. Hän käskytti koneen täysiin kierroksiin ja piti jalkaansa takajarrulla. Omistaja tuli ulos katsomaan, että mikä ihmeen souvi nyt onkaan menossa. HD-mies hymyili pirullisesti, kun hän ruoski koneestaan ulos eläimellistä mylvintää. Kytkin oli pohjassa ja ykkönen sisässä. Ennenkuin hän nosti kykintä hän huusi koston väre äänessään:
- JUUU FAK MII, AI FAK JUUU!!!!
Ja nosti kytkimen täydellä kaasulla. Pyörä nytkähti voimakkaasti, HD-mies meinasi kaatua, mutta saikin oikean jalan maahan. Silloin pyörä ampaisi kuin raketti eteenpäin ja HD-mies lensi perseelleen maahan. HD jyskytti suoraan vastapäisen kukkakaupan ikkunasta sisään ja sammui pelargoonioitten sekaan kyljelleen ikkunansirpaleitten helistessä maahan.
- Maybe you fuck yourself hahahaha! huusi gästhousen pitäjä ja nauroi aivan kippurassa.
Jumalauta, nyt HD-miehen kunniaa oli loukattu!!! Hän ponkaisi asfaltilta pystyyn ja alkoi huitomaan nyrkkeily-iskuja. Omistaja nappasi oven vieressä olleen harjan ja löi sillä HD-miestä kajuuttaan niin lujaa, että varsi meni poikki. HD-mies tuupertui tajuttomana maahan. Kone kävi, mutta kukaan ei ollut ohjaamossa.
HD-mies heräsi, hänen päähänsä vedettiin harsoa ja hänelle kerrottiin, että oli tapahtunut kauhea moottoripyöräonnettomuus. HD-mies ei muistanut hetkeen mitään, mutta sitten hän tajusi asian varsinaisen laidan. Ja nolon sellaisen, joten hän päätti säästää kasvonsa.
- Jees fakin blaint rändädi vith kaiddook kam from interseksön änt mii preik pat pläkaut.
- Calm down mister, everything is all right, sanoi ambulanssimies rauhallisesti.
- HIT ÄNT RAN, HIT ÄNT RAN!!!
Tarina oli uskottava, sillä pyörä oli kimpoutunut jarrutusjäljen kohdalta vastapäiseen kaupan ikkunaan, eikä yliajajaa näkynyt missään. HD-mies kömpi pystyyn ja kääre päässään hän näytti tulevansa suoraan raatteen tieltä. Voi helevetti sinne män ponukset, hän sanoi maksaessaan kaupan ikkunan ja pelarkuukelit. Kukkakaupan myyjä oli kuitenkin oikein murakka nainen ja tekohampaat haljenneena HD-mies sökelsi: mii män of meni teintsör!!! Myyjä hihitti ujosti tiskin takana.
Mutta vatkainkauppoja HD-mies ei aikonut kylään jäädä enää tekemään, sillä friikki oli herkutellut hänen jakoavaimellaan, pyörä oli sabotoitu, päähän oli lyöty ja nyt pyörän etulokari oli lähtenyt irti. Lommoja ja naarmuja oli pyörän kyljet täynnään, kuskista nyt puhumattakaan. Respekt roikkui riekaleina kuin kerjäläisen viitta.
Siispä kuuma moottoritie kutsui. Tunnin päästä jomotus oli helpottanut ja tekohampaat sai kasattua jeesus-teipillä.
Monen tunnin ajon jälkeen HD-mies oli syönyt ja juonut ja tutkinut karttaa. Tienviitat ja kartta eivät pitäneet sitten yhtään paikkaansa. Hän katsoi kartan vuosilukua, 1978!!!! Jumalauta talvisodan kartallako minä täällä ajelen? manaili HD-mies. Eikun kartta mäkeen ja kulkemaan sinne minne nenä näyttää.
- Junou vist tu nous, nous to vist, HD-mies murjasi, mutta tajusi samalla heiton ironian. Helvetti, tästä reissusta pitäisi saada joku ironfist-pinssi, kun on joka kylässä näinkin hirvittävästi tapeltu.
Tien varressa vilahti kyltti, Mosjoen 50km. HD-mies jytisteli pitkin tietä rinkka tiukasti stongassa kiinni. Vuonojen varret vain vilisivät kun hän piiskasi ratsuaan yhä kiihkeämpään käyntiin. Hän oli kuin todellinen biker, vailla tietoisuutta määränpäästä, eikä hänellä ollut mitään menetettävää. Kuin ehkä kultainen kotkansa.
Hän päätti lähteä gästhousesta tyylillä. Tiskillä hän osoitti hyllystä sikaria ulos hotellista kirjautuessaan ja maksoi sen samalla. Sitten hän laittoi sikarin suuhunsa ja sanoi:
- Mii harley davidson, juu malporo män?
Respassa seisoskeleva omistaja tarjosi nyrpeästi tulta koppavalle asiakkaalle ja HD-mies vetäisi morot. Takapihalla omistajan lapset olivat piirrelleet kuvia pyörän kylkeen. HD-mies lietsoi itsensä täyteen raivoon.
- GAAATTÄMMIT!!! JUU FAK MAI PAIK, JUU FAK MIII!!!!
Lapsia ei näkynyt missään, HD-mies ruiskutti vettä puutarhaletkusta pyörän päälle ja riemunkirjava vesi valui pitkin nurmikkoa. Mutta kohta pyörä ärähti käyntiin ja HD-mies päätti polttaa vähän kumia paskamaisen gästhousen edessä. Mites se menikään, eka kierrokset täysille, jarru pohjaan ja kytkin ylös. Sen HD-mies tajusi, että kun etujarru oli rikki (palat jo menneet rajussa vuoristoajossa), niin jarrutus piti hoitaa takarenkaalla. Hän käskytti koneen täysiin kierroksiin ja piti jalkaansa takajarrulla. Omistaja tuli ulos katsomaan, että mikä ihmeen souvi nyt onkaan menossa. HD-mies hymyili pirullisesti, kun hän ruoski koneestaan ulos eläimellistä mylvintää. Kytkin oli pohjassa ja ykkönen sisässä. Ennenkuin hän nosti kykintä hän huusi koston väre äänessään:
- JUUU FAK MII, AI FAK JUUU!!!!
Ja nosti kytkimen täydellä kaasulla. Pyörä nytkähti voimakkaasti, HD-mies meinasi kaatua, mutta saikin oikean jalan maahan. Silloin pyörä ampaisi kuin raketti eteenpäin ja HD-mies lensi perseelleen maahan. HD jyskytti suoraan vastapäisen kukkakaupan ikkunasta sisään ja sammui pelargoonioitten sekaan kyljelleen ikkunansirpaleitten helistessä maahan.
- Maybe you fuck yourself hahahaha! huusi gästhousen pitäjä ja nauroi aivan kippurassa.
Jumalauta, nyt HD-miehen kunniaa oli loukattu!!! Hän ponkaisi asfaltilta pystyyn ja alkoi huitomaan nyrkkeily-iskuja. Omistaja nappasi oven vieressä olleen harjan ja löi sillä HD-miestä kajuuttaan niin lujaa, että varsi meni poikki. HD-mies tuupertui tajuttomana maahan. Kone kävi, mutta kukaan ei ollut ohjaamossa.
HD-mies heräsi, hänen päähänsä vedettiin harsoa ja hänelle kerrottiin, että oli tapahtunut kauhea moottoripyöräonnettomuus. HD-mies ei muistanut hetkeen mitään, mutta sitten hän tajusi asian varsinaisen laidan. Ja nolon sellaisen, joten hän päätti säästää kasvonsa.
- Jees fakin blaint rändädi vith kaiddook kam from interseksön änt mii preik pat pläkaut.
- Calm down mister, everything is all right, sanoi ambulanssimies rauhallisesti.
- HIT ÄNT RAN, HIT ÄNT RAN!!!
Tarina oli uskottava, sillä pyörä oli kimpoutunut jarrutusjäljen kohdalta vastapäiseen kaupan ikkunaan, eikä yliajajaa näkynyt missään. HD-mies kömpi pystyyn ja kääre päässään hän näytti tulevansa suoraan raatteen tieltä. Voi helevetti sinne män ponukset, hän sanoi maksaessaan kaupan ikkunan ja pelarkuukelit. Kukkakaupan myyjä oli kuitenkin oikein murakka nainen ja tekohampaat haljenneena HD-mies sökelsi: mii män of meni teintsör!!! Myyjä hihitti ujosti tiskin takana.
Mutta vatkainkauppoja HD-mies ei aikonut kylään jäädä enää tekemään, sillä friikki oli herkutellut hänen jakoavaimellaan, pyörä oli sabotoitu, päähän oli lyöty ja nyt pyörän etulokari oli lähtenyt irti. Lommoja ja naarmuja oli pyörän kyljet täynnään, kuskista nyt puhumattakaan. Respekt roikkui riekaleina kuin kerjäläisen viitta.
Siispä kuuma moottoritie kutsui. Tunnin päästä jomotus oli helpottanut ja tekohampaat sai kasattua jeesus-teipillä.
Monen tunnin ajon jälkeen HD-mies oli syönyt ja juonut ja tutkinut karttaa. Tienviitat ja kartta eivät pitäneet sitten yhtään paikkaansa. Hän katsoi kartan vuosilukua, 1978!!!! Jumalauta talvisodan kartallako minä täällä ajelen? manaili HD-mies. Eikun kartta mäkeen ja kulkemaan sinne minne nenä näyttää.
- Junou vist tu nous, nous to vist, HD-mies murjasi, mutta tajusi samalla heiton ironian. Helvetti, tästä reissusta pitäisi saada joku ironfist-pinssi, kun on joka kylässä näinkin hirvittävästi tapeltu.
Tien varressa vilahti kyltti, Mosjoen 50km. HD-mies jytisteli pitkin tietä rinkka tiukasti stongassa kiinni. Vuonojen varret vain vilisivät kun hän piiskasi ratsuaan yhä kiihkeämpään käyntiin. Hän oli kuin todellinen biker, vailla tietoisuutta määränpäästä, eikä hänellä ollut mitään menetettävää. Kuin ehkä kultainen kotkansa.
T. Timo Konttinen
Fxsts03
Fxsts03
-
Fxsts03 - Viestit: 1003
- Liittynyt: 23:44 20.02.2003.
- Paikkakunta: Espoo
Kirjoittaja Choppers_forever » 09:34 26.05.2007.
Nämä HD-miehen seikkalilut ovat parasta a-ryhmää pitkään aikaan. Ihan vedet silmissä tuli luettua näin aamutuimaan. Millonkohan tulee heviparodioita vastaava hyvin tehty mokumentary? Vai onko tarina sittenkin tosi?
Kovaa kamaa 
Kovaa kamaa
Wruuuummm....kilk.
-
Choppers_forever - Viestit: 1216
- Liittynyt: 10:28 05.05.2004.
- Paikkakunta: Helsinki
Kirjoittaja santtu » 10:33 26.05.2007.
HD-miähen tarinan alkuperäinen osoite: http://www.moottoripyora.org/cgi-bin/pa ... 67453;st=0
The story tells that 95% of all Harleys ever made are still on the road. The remaining 5% made it home.
-
santtu - Viestit: 847
- Liittynyt: 16:08 08.05.2002.
- Paikkakunta: Espoo
Kirjoittaja harley man » 13:03 26.05.2007.
Näin hauskaa ei ole ollut sen jälkeen kun anoppia naarattiin. Hyvää kesää ja turvallisia kilometrejä.Poiketkaa.
- harley man
- Viestit: 34
- Liittynyt: 08:37 02.05.2005.
- Paikkakunta: Suomem Texsas
Kirjoittaja Fxsts03 » 20:39 26.05.2007.
Tässä taas jatkoa tuolta moottoripyora.org sivustoilta:
Harley man, a shadowy ride into the dangerous world of a man who does not exist. HD-man, a middle-aged loner on a crusade to champion the cause of the respect, the brotherhood, the respect in a world of bikers who operate from the respect.
Tuhansien vaarojen HD-mies kiisi vuoristossa kuin Ben-Hurin koiravaljakko klondickissä. Eteen sattui pian karavaanari, joka posotteli vajaata kahdeksaakymppiä mutkaisella tiellä. HD-mies tuskaili vaunun perässä ja manaili karavaanarin hitautta. Nyt ohi! Ei per…taas mutka. Tie oli kapea ja karavaanari ei pystynyt väistämään sivuun, eikä kuljettaja sitä paitsi nähnyt katveessaa ajavaa HD-miestä. Koko ajamisen ihanuus tyrehtyi kittuuttamiseen tuon liikkuvan seinän takana. Liipe ist liipe, HD-mies karjahti ja potkaisi seiskan sisään. Karavaanari havaitsi ylämäessä vierelleen siirtyneen hullun moottoripyöräilijän ja katsoi mäen päälle, josta auton katto kohosi. HD-mies oli jo puolivälissä ajoneuvoyhdistelmää, kun hän huomasi vastaan tulevan auton. Hän karjui karavaanarille:
- Saatanan varaani älä kiihytä!!!
Karavaanari huomasi vaarallisen tilanteen ja löi jarrut päälle. HD-mies teki samoin ja seisoi jarrupolkimen päällä.
- GAATTÄMMIT!!! Karjui HD-mies.
Vastaantuleva autokin jarrutti. Lopulta kolme ajoneuvoa pysähtyivät paikoilleen ja HD-mies oli yhtä raivoa. Hän laittoi pyörän sivutuelle ja juoksi koputtamaan karavaanarin ikkunaa.
- ICH KAPUTT, DU HIMMELTEUFEL!!!!!
Karavaanari lähti ajamaan, koska hänen vaimonsa alkoi kirkumaan hädissään tuosta hullusta bikerista. HD-mies meni pyörälleen ja jatkoi matkaansa. Alkoi hirvittävä sadattelu, kun hän tajusi edelleen olevansa saman karavaanarin perässä.
Onneksi 45 minuuttia myöhemmin hän saapui seuraavaan kaupunkiin. Hän päätti ajaa suorinta teitä leirintäalueelle, koska edellisestä gästhousesta jäi niin huono maku suuhun. Puolen tunnin harhaanajon jälkeen hän löysi leirintä-alueen ja mikä parasta siellä oli BIKEREITA!!!
Hd-mies löi teltan pystyyn ja meni tutustumaan nahka-asuisiin miehiin.
- Guten tag! Ich Finland paikker!
- Sorry we don’t speak russia, sanoi eräs mies.
- Täts okei. Mii kou ty Hitler samökäpin.
- That’s great, I’ve been there in last summer.
- Jees veri nais. Pat hei, juu kat veri nais paiks, HD-mies sanoi innostuneena.
Sitten alkoi esittely ja HD-mies kuunteli mielissään.
- SS kaarpureitör, hahaha, nou tsuuus fakin araunt!!
- Something like that, sanoi biker huvittuneena.
Esittely jatkui, vaikka biker olikin melko varma, ettei tuo kaveri pyöristä paljoakaan tajuaisi.
- 100 cid evolution…
Hd-mies räjähti nauramaan.
- Täts laik fainal soluusson, hahahaha!!!
Bikeriakin rupesi naurattamaan, mutta enempää hän ei jaksanut selittää, koska kaveri oli ihan pihalla. Sitten HD-mies alkoi esittelemään omaa pyöräänsä bikereille.
- Viking lain, kräsh. Paik fakt, kräsh. Gästhaus päkjaart, sapotaas. Gästhaus vfontjaart, kräsh änt känkfait. Karavan, oolmoust total kräsh.
- Wow man, you been in some shitty places. You are lucky to be alive.
- Jees, pat petör ded änt ankuul tän not ded änt tivoors, HD-mies sanoi arvoituksellisesti.
Biker meni ymmälleen ja toivotti hyvää jatkoa.
Ilta koitti. HD-mies tiesi olevansa ihan Hitlerin kesämökin vieressä, bikereiden pyhiinvaelluskohteen tuntumassa. Paikassa, jossa Henri Honda kuvasi legendaarisen Triumph of the Willie G.
Yö koitti. HD-mies katsoi uskollista ratsuaan. Hän, keskiyön sysimusta cowboy ja hänen uskollinen ratsunsa rin-tin-tin. Kaukana jossain. Kaukana kaikesta. Kultakotka kimmelsi vielä viimeisen auringonsäteen ja sitten yö lankesi.
*********************************************************
Harley man, a shadowy ride into the dangerous world of a man who does not exist. HD-man, a middle-aged loner on a crusade to champion the cause of the respect, the brotherhood, the respect in a world of bikers who operate from the respect.
Tuhansien vaarojen HD-mies kiisi vuoristossa kuin Ben-Hurin koiravaljakko klondickissä. Eteen sattui pian karavaanari, joka posotteli vajaata kahdeksaakymppiä mutkaisella tiellä. HD-mies tuskaili vaunun perässä ja manaili karavaanarin hitautta. Nyt ohi! Ei per…taas mutka. Tie oli kapea ja karavaanari ei pystynyt väistämään sivuun, eikä kuljettaja sitä paitsi nähnyt katveessaa ajavaa HD-miestä. Koko ajamisen ihanuus tyrehtyi kittuuttamiseen tuon liikkuvan seinän takana. Liipe ist liipe, HD-mies karjahti ja potkaisi seiskan sisään. Karavaanari havaitsi ylämäessä vierelleen siirtyneen hullun moottoripyöräilijän ja katsoi mäen päälle, josta auton katto kohosi. HD-mies oli jo puolivälissä ajoneuvoyhdistelmää, kun hän huomasi vastaan tulevan auton. Hän karjui karavaanarille:
- Saatanan varaani älä kiihytä!!!
Karavaanari huomasi vaarallisen tilanteen ja löi jarrut päälle. HD-mies teki samoin ja seisoi jarrupolkimen päällä.
- GAATTÄMMIT!!! Karjui HD-mies.
Vastaantuleva autokin jarrutti. Lopulta kolme ajoneuvoa pysähtyivät paikoilleen ja HD-mies oli yhtä raivoa. Hän laittoi pyörän sivutuelle ja juoksi koputtamaan karavaanarin ikkunaa.
- ICH KAPUTT, DU HIMMELTEUFEL!!!!!
Karavaanari lähti ajamaan, koska hänen vaimonsa alkoi kirkumaan hädissään tuosta hullusta bikerista. HD-mies meni pyörälleen ja jatkoi matkaansa. Alkoi hirvittävä sadattelu, kun hän tajusi edelleen olevansa saman karavaanarin perässä.
Onneksi 45 minuuttia myöhemmin hän saapui seuraavaan kaupunkiin. Hän päätti ajaa suorinta teitä leirintäalueelle, koska edellisestä gästhousesta jäi niin huono maku suuhun. Puolen tunnin harhaanajon jälkeen hän löysi leirintä-alueen ja mikä parasta siellä oli BIKEREITA!!!
Hd-mies löi teltan pystyyn ja meni tutustumaan nahka-asuisiin miehiin.
- Guten tag! Ich Finland paikker!
- Sorry we don’t speak russia, sanoi eräs mies.
- Täts okei. Mii kou ty Hitler samökäpin.
- That’s great, I’ve been there in last summer.
- Jees veri nais. Pat hei, juu kat veri nais paiks, HD-mies sanoi innostuneena.
Sitten alkoi esittely ja HD-mies kuunteli mielissään.
- SS kaarpureitör, hahaha, nou tsuuus fakin araunt!!
- Something like that, sanoi biker huvittuneena.
Esittely jatkui, vaikka biker olikin melko varma, ettei tuo kaveri pyöristä paljoakaan tajuaisi.
- 100 cid evolution…
Hd-mies räjähti nauramaan.
- Täts laik fainal soluusson, hahahaha!!!
Bikeriakin rupesi naurattamaan, mutta enempää hän ei jaksanut selittää, koska kaveri oli ihan pihalla. Sitten HD-mies alkoi esittelemään omaa pyöräänsä bikereille.
- Viking lain, kräsh. Paik fakt, kräsh. Gästhaus päkjaart, sapotaas. Gästhaus vfontjaart, kräsh änt känkfait. Karavan, oolmoust total kräsh.
- Wow man, you been in some shitty places. You are lucky to be alive.
- Jees, pat petör ded änt ankuul tän not ded änt tivoors, HD-mies sanoi arvoituksellisesti.
Biker meni ymmälleen ja toivotti hyvää jatkoa.
Ilta koitti. HD-mies tiesi olevansa ihan Hitlerin kesämökin vieressä, bikereiden pyhiinvaelluskohteen tuntumassa. Paikassa, jossa Henri Honda kuvasi legendaarisen Triumph of the Willie G.
Yö koitti. HD-mies katsoi uskollista ratsuaan. Hän, keskiyön sysimusta cowboy ja hänen uskollinen ratsunsa rin-tin-tin. Kaukana jossain. Kaukana kaikesta. Kultakotka kimmelsi vielä viimeisen auringonsäteen ja sitten yö lankesi.
*********************************************************
T. Timo Konttinen
Fxsts03
Fxsts03
-
Fxsts03 - Viestit: 1003
- Liittynyt: 23:44 20.02.2003.
- Paikkakunta: Espoo
Kirjoittaja murre » 04:55 28.05.2007.
Kun HD-mies ajoi kaupungista ulos, niin taajaman reunamalla iski hänen silmäänsä kyltti, jossa luki Louis. Hän jarrutti välittömästi pyöränsä tien sivuun, niin että takana tulevat autot tööttäilivät ärtyneinä äkkipysähdystä. HD-mies morjesteli vaan takaisin ja nyökytteli osoitellen pyöräänsä: jawohl, das ist Harley Davidson!! Sitten hän kaarsi pyörällään liikkeen pihaan ja liikuttui.
Luuvis, tuo paikkereitten Stalingrad, josta löytyy kaikkea mitä ikinä voi vain tarvita. Vedenpitäviä juomapulloja, hirvipasuunoita, oikosululla toimivia tarakkagrillejä, paristokäyttöisiä sukkia, 40w liukuvoidetta, lämmitettävät peilit ja Michael BoltOn peruutusvaihde. HD-mies syöksyi sisään ja alkoi latomaan kamaa koriin. Liekkisukat, liekkipipo, liekkipessaari, liekkiylikampausgeeliä, liekkikahvimuki, liekkikahvimukinpidin ja liekkikorvatulpat. Hetkeksi hän pysähtyi miettimään, että eikö vesi voitakin tulen ja etsi kiivaasti vesi-enemapumppua, mutta sellaista ei mistään löytynyt. Ehkä vesi on liian kova elementti paikkerin elämään, näkihän tuon mitä friikillekin oli kasvanut kun sitä liikaa latki, tuumi HD-mies. Sitten hän into tiukassa juoksi pyörälleen ja asensi tankoon teipillä liekkikahvimukinpitimen ja siihen liekkikahvimukin. Respekt käyrä syöksyi katon läpi. Nyt äkkiä huoltoasemalle ja kahvia sassiin!!
HD-mies asteli ylpeästi huoltiksen kahvitiskille. Koffee, flammen!! HD-miestä nauratti. Myyjä kaasi liekkimukiin kahvia ja HD-mies naputteli mukin kylkeä ja sanoi arvokkaasti: sehr du flammen? Myyjä oli hiljaa ja katsoi HD-miehen läpi. Jumalauta, vai ei liekki tee vaikutusta! Katotaan kohta miten naama pannaan!!
HD-mies meni ulos ja laittoi liekkimukin telineeseen. Sitten hän löi turbiinit pyörimään ja katsoi tiukasti myyjää lasin läpi:
PEIPÄK TAIM!!! Ja kytkin ponnahti ylös kuin perse nokkospusikosta.
Rengas ulvahti, mutta samalla kahviteline petti ja kuumat kahvit lensivät HD-miehen tuliterille HD-nahkahousuille. Nyt oli vuorostaan munat liekeissä.
KAATTÄMMIT!!! HD-mies ulvoi ja pysäytti pyörän. Hän juoksi suoraan seinustalla olevien vesikannujen luokse ja ruuvasi korkin auki ja kaasi torven housuunsa. Moottoriöljy alkoi valumaan lahkeisiin.
KAATTÄMMIT!! Onpas paskasta hunajaa! Paskakärpäsiäkö ne germaanit lypsää? HD-mies kirosi ulkomaan elävien köyhää järjensyöksyä.
Seuraava puoli tuntia menikin autopesussa seistessä, mutta onneksi jalassa olivat paristolla lämpiävät sukat, HD-mies myhäili tyytyväisenä.
Matka jatkui. Myöhemmin kun vuoret alkoivat jo madaltua hän pysäytti erään kahvilan pihaan, josta oli komeat näkymät laaksoon. Tämä paikka oli jostain tuttu, mutta mistä?
Hitlerin kesämökki, HD-mies ulvahti!
Paikka jonne miljoonat motoristit ajavat kesät talvet kokemaan historian tuimaa syleilyä. Ajattele, täällä Willie Gee-piste ja Hitler piirsivät yhdessä ensimmäisen Harley Davidsonin, tuon maailman vanhimman moottoripyörän. HD-mies astui varoen sisään, imien paikan jokaisen kolkan nostalgiaa. Tuossa Hitler istui, kun hän perusti HOGin, maailman kovimman MC-kerhon. Ja tuossa hän ensi kerran maisteli zyklon peetä. HD-mies hanhenmarssi tiskille ja tilasi drinkin, koska pian hän pistäisi huilut pussiin tältä päivältä.
- Vainal soluusson, pitte söön.
Myyjä ei ymmärtänyt. Ehkä saksmanni ei ymmärtänyt hienoista drinkeistä mitään, joten hän tilasi oluen. Kännykkään tuli samassa viesti. Hän katsoi sitä mielenkiinnolla, koska eihän kukaan hänelle lähettäisi viestejä, koska eihän hänellä ollut ystäviäkään. Sitten maailma pysähtyi. Hänet oli hyväksytty HOGn täysjäseneksi ja liivit odottaisivat postissa!!!
HD-mies räjähti itkemään. Hän yritti suudella miestarjoilijaa, joka alkoi huutamaan apua. HD-mies selitti itkuisena, että tämä on hänen kauan odottama joulunsa ja pukki ajoi nyt karmeista läpi, reki ryskyen täynnään kivikovia paketteja. Tunteista romahtamaisillaan oleva HD-mies talutettiin kyynelehtivänä pyöränsä luokse nyyhkyttämään. Hän itki siinä 15 minuuttia ja vannoi, että kerhon värejä ei tönittäisi. Ja vaikka hän olikin rauhanmies, niin kilpaileva valtakerho HDCF (= Hot Dreams Can Fulfill ) saisi maksaa kalliisti, jos HOGn (=Head of Gotka) kunniaa loukattaisiin.
Sinä iltana HD-mies ajoi purppuranpunaiseen auringonlaskuun ja respekt liihotteli korkealla taivaalla heittäen suuren varjon kaikkialle minne lokariton eturengas osoittikaan liekkikahvimuki demonisesti kolisten.
Luuvis, tuo paikkereitten Stalingrad, josta löytyy kaikkea mitä ikinä voi vain tarvita. Vedenpitäviä juomapulloja, hirvipasuunoita, oikosululla toimivia tarakkagrillejä, paristokäyttöisiä sukkia, 40w liukuvoidetta, lämmitettävät peilit ja Michael BoltOn peruutusvaihde. HD-mies syöksyi sisään ja alkoi latomaan kamaa koriin. Liekkisukat, liekkipipo, liekkipessaari, liekkiylikampausgeeliä, liekkikahvimuki, liekkikahvimukinpidin ja liekkikorvatulpat. Hetkeksi hän pysähtyi miettimään, että eikö vesi voitakin tulen ja etsi kiivaasti vesi-enemapumppua, mutta sellaista ei mistään löytynyt. Ehkä vesi on liian kova elementti paikkerin elämään, näkihän tuon mitä friikillekin oli kasvanut kun sitä liikaa latki, tuumi HD-mies. Sitten hän into tiukassa juoksi pyörälleen ja asensi tankoon teipillä liekkikahvimukinpitimen ja siihen liekkikahvimukin. Respekt käyrä syöksyi katon läpi. Nyt äkkiä huoltoasemalle ja kahvia sassiin!!
HD-mies asteli ylpeästi huoltiksen kahvitiskille. Koffee, flammen!! HD-miestä nauratti. Myyjä kaasi liekkimukiin kahvia ja HD-mies naputteli mukin kylkeä ja sanoi arvokkaasti: sehr du flammen? Myyjä oli hiljaa ja katsoi HD-miehen läpi. Jumalauta, vai ei liekki tee vaikutusta! Katotaan kohta miten naama pannaan!!
HD-mies meni ulos ja laittoi liekkimukin telineeseen. Sitten hän löi turbiinit pyörimään ja katsoi tiukasti myyjää lasin läpi:
PEIPÄK TAIM!!! Ja kytkin ponnahti ylös kuin perse nokkospusikosta.
Rengas ulvahti, mutta samalla kahviteline petti ja kuumat kahvit lensivät HD-miehen tuliterille HD-nahkahousuille. Nyt oli vuorostaan munat liekeissä.
KAATTÄMMIT!!! HD-mies ulvoi ja pysäytti pyörän. Hän juoksi suoraan seinustalla olevien vesikannujen luokse ja ruuvasi korkin auki ja kaasi torven housuunsa. Moottoriöljy alkoi valumaan lahkeisiin.
KAATTÄMMIT!! Onpas paskasta hunajaa! Paskakärpäsiäkö ne germaanit lypsää? HD-mies kirosi ulkomaan elävien köyhää järjensyöksyä.
Seuraava puoli tuntia menikin autopesussa seistessä, mutta onneksi jalassa olivat paristolla lämpiävät sukat, HD-mies myhäili tyytyväisenä.
Matka jatkui. Myöhemmin kun vuoret alkoivat jo madaltua hän pysäytti erään kahvilan pihaan, josta oli komeat näkymät laaksoon. Tämä paikka oli jostain tuttu, mutta mistä?
Hitlerin kesämökki, HD-mies ulvahti!
Paikka jonne miljoonat motoristit ajavat kesät talvet kokemaan historian tuimaa syleilyä. Ajattele, täällä Willie Gee-piste ja Hitler piirsivät yhdessä ensimmäisen Harley Davidsonin, tuon maailman vanhimman moottoripyörän. HD-mies astui varoen sisään, imien paikan jokaisen kolkan nostalgiaa. Tuossa Hitler istui, kun hän perusti HOGin, maailman kovimman MC-kerhon. Ja tuossa hän ensi kerran maisteli zyklon peetä. HD-mies hanhenmarssi tiskille ja tilasi drinkin, koska pian hän pistäisi huilut pussiin tältä päivältä.
- Vainal soluusson, pitte söön.
Myyjä ei ymmärtänyt. Ehkä saksmanni ei ymmärtänyt hienoista drinkeistä mitään, joten hän tilasi oluen. Kännykkään tuli samassa viesti. Hän katsoi sitä mielenkiinnolla, koska eihän kukaan hänelle lähettäisi viestejä, koska eihän hänellä ollut ystäviäkään. Sitten maailma pysähtyi. Hänet oli hyväksytty HOGn täysjäseneksi ja liivit odottaisivat postissa!!!
HD-mies räjähti itkemään. Hän yritti suudella miestarjoilijaa, joka alkoi huutamaan apua. HD-mies selitti itkuisena, että tämä on hänen kauan odottama joulunsa ja pukki ajoi nyt karmeista läpi, reki ryskyen täynnään kivikovia paketteja. Tunteista romahtamaisillaan oleva HD-mies talutettiin kyynelehtivänä pyöränsä luokse nyyhkyttämään. Hän itki siinä 15 minuuttia ja vannoi, että kerhon värejä ei tönittäisi. Ja vaikka hän olikin rauhanmies, niin kilpaileva valtakerho HDCF (= Hot Dreams Can Fulfill ) saisi maksaa kalliisti, jos HOGn (=Head of Gotka) kunniaa loukattaisiin.
Sinä iltana HD-mies ajoi purppuranpunaiseen auringonlaskuun ja respekt liihotteli korkealla taivaalla heittäen suuren varjon kaikkialle minne lokariton eturengas osoittikaan liekkikahvimuki demonisesti kolisten.
- murre
- Viestit: 81
- Liittynyt: 23:18 16.08.2006.
- Paikkakunta: vaasa
Kirjoittaja Fxsts03 » 14:45 28.05.2007.
Nyt HD-miehellä oli kova kiire kotiin. Hän kääntyi seuraavasta risteyksestä Puolaan ja käänsi hanan koilliseen. Head of Gotkan täysjäsenyys ei ollut mikään ihan pikkujuttu. Normaalisti näihin kahteen valtakerhoon edetään kymmenien vuosien tiukan seulonnan läpi, jonka aikana pitää kerätä kuusi erilaista kankaista kotkamerkkiä. Näitä ovat:
- Kotka ruskealla reunuksella: vauhdista paskantaminen.
- Kotka punaisella reunuksella: Stalingradiin ja takaisin vuotavilla peräpukamilla ajo.
- Kotka keltaisella reunuksella: koko ajokauden samat kalsarit, niin että etumus on keltaisena laattana.
- Kotka sinisellä reunuksella: pyöräntyöntö pälvikalju sinertäen.
- Kotka mustalla reunuksella: silmänaluset pikimustaksi ryyppäys.
- Kotka hopeisella reunuksella: 2 viikkoa selvinpäin.
Lisänä tähän vielä Harley Davidson moottoripyörä ja se mystinen muu, joka pitää ansaita.
HD-miehellä ei ollut näistä yhtäkään, joten hän oli ylentynyt ennätyksellisen nopeaa tahtia jättäen väliin niin hänkörauntin kuin rospektin. Memperi status oli kovaa valuuttaa ihan missä tahansa, sillä memper kuuluu Head of Gotkan protherduutiin. Ja se oli keski-ikäisen HD-miehen nirvana, joka oli kärsinyt pettymysten ja epäonnistumisen elämänpolun aina avioeroon asti. Mutta nyt hän oli vapaa kuin kaljupääkotka.
HD-mies ei pitänyt taukoja, hän kusi housuun, tankkasi kaasu pohjassa, näki hallusinaatioita ja koki märkiviä makuuhaavoja. Suomi tuo ihana kotimaa oli jossain kaukana baltian takana. Valtakunnan rajat vain vilisivät silmissä ja erään rajapyykin jälkeen hän tajusi olevansa Suomessa. Takana oli siinä vaiheessa kolme nukkumatonta yötä ja satoja tuhansia kilometrejä.
Sitten hän pysähtyi ja katseli ympärilleen. Kaikkialla näkyi vain vaivaiskoivuja ja karua maisemaa. HD-mies tajusi samassa, että etelä-Suomeen oli pudonnut ydinpommi!!! Hän itki, niin kuin keski-ikäinen mies voi vain itkeä, mutta oli myös salaa iloinen ajatellessaan insinöörin räjähtänyttä bemaria. Sitten alkoivat muistot tulvimaan. Lapsuuden kuumat inkakesät, jolloin muilla oli mopo ja HD-miehellä ei. Elämän kaitafilmi vilisi hänen edessään: AUK-kurssi tykistössä, neitsyyden menetys 31-vuotiaana, lasten syntymä, avioliitto jota seurannut riitaisa kuherruskuukausi Viking Linellä, vaimo karkaa etelä-afrikkaan, vaimo palaa etälä-afrikasta, sopu lopullisesti yhdessä, avioero, lähestymiskielto ja yhteishuoltajuus. HD-mies ajoi pysähtymispaikalle, levitti makuualustan ja nukkui yhtäsoittoa 12 tuntia.
Lapin keskiyön aurinko loi lumoaan hiljaisella arolla. Miljardit itikat parveilivat kuorsaavan HD-miehen kimpussa. Ahma raateli harrikan laukuista kylmää makkaraa, mutta matkamiehemme oli taivaan tietämätön päristessään höyhensaarilla. Siellä missä moottorimiehet olivat vielä teiden viimeisiä ritareita.
jatkuu...
- Kotka ruskealla reunuksella: vauhdista paskantaminen.
- Kotka punaisella reunuksella: Stalingradiin ja takaisin vuotavilla peräpukamilla ajo.
- Kotka keltaisella reunuksella: koko ajokauden samat kalsarit, niin että etumus on keltaisena laattana.
- Kotka sinisellä reunuksella: pyöräntyöntö pälvikalju sinertäen.
- Kotka mustalla reunuksella: silmänaluset pikimustaksi ryyppäys.
- Kotka hopeisella reunuksella: 2 viikkoa selvinpäin.
Lisänä tähän vielä Harley Davidson moottoripyörä ja se mystinen muu, joka pitää ansaita.
HD-miehellä ei ollut näistä yhtäkään, joten hän oli ylentynyt ennätyksellisen nopeaa tahtia jättäen väliin niin hänkörauntin kuin rospektin. Memperi status oli kovaa valuuttaa ihan missä tahansa, sillä memper kuuluu Head of Gotkan protherduutiin. Ja se oli keski-ikäisen HD-miehen nirvana, joka oli kärsinyt pettymysten ja epäonnistumisen elämänpolun aina avioeroon asti. Mutta nyt hän oli vapaa kuin kaljupääkotka.
HD-mies ei pitänyt taukoja, hän kusi housuun, tankkasi kaasu pohjassa, näki hallusinaatioita ja koki märkiviä makuuhaavoja. Suomi tuo ihana kotimaa oli jossain kaukana baltian takana. Valtakunnan rajat vain vilisivät silmissä ja erään rajapyykin jälkeen hän tajusi olevansa Suomessa. Takana oli siinä vaiheessa kolme nukkumatonta yötä ja satoja tuhansia kilometrejä.
Sitten hän pysähtyi ja katseli ympärilleen. Kaikkialla näkyi vain vaivaiskoivuja ja karua maisemaa. HD-mies tajusi samassa, että etelä-Suomeen oli pudonnut ydinpommi!!! Hän itki, niin kuin keski-ikäinen mies voi vain itkeä, mutta oli myös salaa iloinen ajatellessaan insinöörin räjähtänyttä bemaria. Sitten alkoivat muistot tulvimaan. Lapsuuden kuumat inkakesät, jolloin muilla oli mopo ja HD-miehellä ei. Elämän kaitafilmi vilisi hänen edessään: AUK-kurssi tykistössä, neitsyyden menetys 31-vuotiaana, lasten syntymä, avioliitto jota seurannut riitaisa kuherruskuukausi Viking Linellä, vaimo karkaa etelä-afrikkaan, vaimo palaa etälä-afrikasta, sopu lopullisesti yhdessä, avioero, lähestymiskielto ja yhteishuoltajuus. HD-mies ajoi pysähtymispaikalle, levitti makuualustan ja nukkui yhtäsoittoa 12 tuntia.
Lapin keskiyön aurinko loi lumoaan hiljaisella arolla. Miljardit itikat parveilivat kuorsaavan HD-miehen kimpussa. Ahma raateli harrikan laukuista kylmää makkaraa, mutta matkamiehemme oli taivaan tietämätön päristessään höyhensaarilla. Siellä missä moottorimiehet olivat vielä teiden viimeisiä ritareita.
jatkuu...
T. Timo Konttinen
Fxsts03
Fxsts03
-
Fxsts03 - Viestit: 1003
- Liittynyt: 23:44 20.02.2003.
- Paikkakunta: Espoo
Kirjoittaja murre » 00:33 29.05.2007.
Lähetti: Touko. 28 2007,23:26
HD-miehen ystäville tiedoksi, että tänä iltana pukki jakaa vain kovia paketteja. Euroopan reissun päätös koittaa.
ei taida olla pohjalainen ku ei oo sanansa mittainen mies.. nyt tunnin jo odottanu jatkoa
HD-miehen ystäville tiedoksi, että tänä iltana pukki jakaa vain kovia paketteja. Euroopan reissun päätös koittaa.
ei taida olla pohjalainen ku ei oo sanansa mittainen mies.. nyt tunnin jo odottanu jatkoa
- murre
- Viestit: 81
- Liittynyt: 23:18 16.08.2006.
- Paikkakunta: vaasa
Ja jatkoa seuraa...
Kirjoittaja PedroV » 01:03 29.05.2007.
Halloo, ootko sie vielä elossa? Sanoi savolaisukko potkaisten HD-miestä saappaanpohjaan. HD-mies säikähti ja ponkaisi ylös kysyen.
- Missä minä olen?
- Lapissa, mie katoin että ootsie kuollu tähä paekkaan. Mut elossahan sie vielä oot. Nuaman nuo on taina syyvä. Eepähän tuossa palajjoo mänetä, ku ilimasi on suatu.
HD-mies tunnusteli naamaansa. Se oli täynnä pahkuroita ja tuntui kummalliselta. Sanaakaan sanomatta hän nousi ylös ja katsoi naamaansa peruutuspeilistä. Hän säikähti hirvittävästi, sillä naama näytti tulehtuneilta rupikonnan peräpukamilta. Tällä naamalla ei paarista saisi kuin porttikiellon, HD-mies tuumi ja kiitti savolaisukkoa herätyksestä.
- Rasvvoo hyvä mies nuammoos ettei kuoriuvvu, savolaismies antoi ohjeen sormea heristäen ja sitten häntä rupesi yskittämään.
- Taettaa syöppee rämmäyttee, savolaisukko sanoi sytyttäen karvapersenortin ja tuprauttaen paksun savupilven.
HD-miehelle iski paniikki. Hän tuliterä memperi ja naama kuin kärrillinen veriripulia. Onnekseen hän löysi pyörästään reiän josta hän sai rasvaa ja hieroi moottoriöljyä naamaansa.
- Miksi kaikki naiset rakastuvat miehiin mustiin, me halutaan olla neekereitä…., HD-mies nauroi ja lauloi levittäessään öljyä naamansa. Mutta sitten hän tajusi, että tosiaan jotkin naiset ovat aivan villeinä mustiin miehiin. Ja hänen ei tarvitsisi sitä paitsi edes hävetäkään tekosiaan, koska eihän häntä voisi kukaan tunnistaa. Afrikan miehillä on valtava bambu housuissa, joten HD-mies tunki sukkia nahkahousujensa haaroihin. Suunnitelma oli kirkas kuin koskenkorvainen silmä.
Pyörä jysähti käyntiin ja matkan viimeinen päivä alkoi. Ensimmäisellä huoltoasemalla hänen kalliilla hankitut HD-varusteet alkoivat tenhota. Lapset alkoivat itkemään, naiset käänsivät päänsä pois ja miehet seisahtuivat.
- Isi kato eminem!! joku lapsi huusi.
HD-mies ei ottanut nokkiinsa, koska hänellä oli se mielessä. Hän käveli tiskille maksamaan petroolista räp-tyyliin veltoin polvin. Kassaneiti änkytti summan ja HD-mies iski öljyistä kirvelevää silmäänsä:
- Jou! Hello afrika, tell mi hau juu duuing?
Tyttö meni ihan hämilleen.
- Teiks ö lonk taim ty trävel tö kloup. Sou vai pi shai? Vai pi hampöl? Ai tsöst keim streit aut of jankol.
Nuori lapin tyttö ei ollut nähnyt eläessään mustaa miestä, eikä ymmärtänyt hänen vierasta kieltään, joten hän hymyili vaan kohteliaasti. HD-mies veti kassan edessä jou jou tanssia ja koko jono katsoi näytelmää ihmetyksen vallassa.
Kun HD-mies veteli tiskin edessä masai-hyppyjä ”kaluaan” osoitellen, sisään astui paikallinen miesporukka ja samassa yksi heistä huusi: jumalauta neekeri yrittää raiskata Mirjan!!
Kaaos oli valmis. Tuolit lentelivät ilmassa, HD-mies sai välittömästi potkun munilleen, niin että paristolla lämpiävä sukka meni päälle. Nyrkiniskut mäjähtelivät, HD-mies laukkasi miesporukka perässään pyörälle ja silloin sukka alkoi olla todella kuuma. Hän alkoi kiemurtelemaan kummallisesti ja äännähteli sihahdellen.
Miesporukka pysähtyi ja alkoi mutisemaan keskenään. Neekeri alkoi tekemään jotain voodootanssia manaten pirullisia taikavoimia apuunsa. Lapin taiasta kuulleet lapin miehet epäröivät, jos se noituu heidät peuroiksi?
- Hot dik, hot dik, karjui HD-mies ja kouri hullun lailla vyötään joka paniikissa ei auennut.
Lapin miehiä pelotti. He astuivat pari askelta taaksepäin, ennen kuin lähtivät juoksemaan autoillensa päin. Kun nissanit ja mazdat olivat kaartaneet pihasta sai HD-mies vihdoin ja viimein sukan pois housuistaan.
Matka jatkui. Välillä satoi vettä, joka pesi HD-miehen naaman kirkkaan puhtaaksi. Hän ei huomannut kylmyyttä, sillä häntä jännitti elämänsä tärkeimmän postipaketin sisältö. Kun hän ajoi kotipihaansa rappusilla odotti jo paketti. HD-mies lähestyi sitä uteliaana. Häntä pelotti, että siellä olisi vain silvottuja perhekuvia ex-vaimoltaan. Kuvia joista hänet oli saksittu pois jotta hän saisi pitään oman typerän vanhan minänsä leikellyt rippeet. Toisaalta siellä voisi olla pala taivasten valtakuntaa, Head of Gotkan memper liivit.
Hän nosti paketin syliinsä kuin vastasyntyneen lapsen. Hän haisteli sitä, hän ravisteli sitä ja hän punnitsi sen painoa. Sitten hän repi yhden kulman auki ja katsoi laatikon pimeyteen. Pimeys vastasi nahan tuoksulla. HD-miehen vatsa kääntyi ympäri. Hän työnsi tärisevän oikean kätensä laatikkoon ja veti ulos tuliterän liivin, jonka selässä oli täydellisen komea Head of Gotka logo. HD-miehen sydän löi pari harrikan tahtia ja jostain kaukaa alkoi kuulumaan born to be wild.
Sitten HD-mies polvistui, niin että kaulassa roikkuva kultainen kotka kilahti symbolisesti betonirappuseen. Hän kyynelehti vanhan minänsä betonille, nousi ylös ja puki liivit yllensä ilman katumuksen häivää, sillä paluuta ei ollut. Hän ei enää koskaan olisi se mies, jonka ex-vaimo jätti. Tästä lähtien hän olisi mies ilman katumusta, mies ilman epäröintiä ja mies ilman respektiä. Eikun…
- Missä minä olen?
- Lapissa, mie katoin että ootsie kuollu tähä paekkaan. Mut elossahan sie vielä oot. Nuaman nuo on taina syyvä. Eepähän tuossa palajjoo mänetä, ku ilimasi on suatu.
HD-mies tunnusteli naamaansa. Se oli täynnä pahkuroita ja tuntui kummalliselta. Sanaakaan sanomatta hän nousi ylös ja katsoi naamaansa peruutuspeilistä. Hän säikähti hirvittävästi, sillä naama näytti tulehtuneilta rupikonnan peräpukamilta. Tällä naamalla ei paarista saisi kuin porttikiellon, HD-mies tuumi ja kiitti savolaisukkoa herätyksestä.
- Rasvvoo hyvä mies nuammoos ettei kuoriuvvu, savolaismies antoi ohjeen sormea heristäen ja sitten häntä rupesi yskittämään.
- Taettaa syöppee rämmäyttee, savolaisukko sanoi sytyttäen karvapersenortin ja tuprauttaen paksun savupilven.
HD-miehelle iski paniikki. Hän tuliterä memperi ja naama kuin kärrillinen veriripulia. Onnekseen hän löysi pyörästään reiän josta hän sai rasvaa ja hieroi moottoriöljyä naamaansa.
- Miksi kaikki naiset rakastuvat miehiin mustiin, me halutaan olla neekereitä…., HD-mies nauroi ja lauloi levittäessään öljyä naamansa. Mutta sitten hän tajusi, että tosiaan jotkin naiset ovat aivan villeinä mustiin miehiin. Ja hänen ei tarvitsisi sitä paitsi edes hävetäkään tekosiaan, koska eihän häntä voisi kukaan tunnistaa. Afrikan miehillä on valtava bambu housuissa, joten HD-mies tunki sukkia nahkahousujensa haaroihin. Suunnitelma oli kirkas kuin koskenkorvainen silmä.
Pyörä jysähti käyntiin ja matkan viimeinen päivä alkoi. Ensimmäisellä huoltoasemalla hänen kalliilla hankitut HD-varusteet alkoivat tenhota. Lapset alkoivat itkemään, naiset käänsivät päänsä pois ja miehet seisahtuivat.
- Isi kato eminem!! joku lapsi huusi.
HD-mies ei ottanut nokkiinsa, koska hänellä oli se mielessä. Hän käveli tiskille maksamaan petroolista räp-tyyliin veltoin polvin. Kassaneiti änkytti summan ja HD-mies iski öljyistä kirvelevää silmäänsä:
- Jou! Hello afrika, tell mi hau juu duuing?
Tyttö meni ihan hämilleen.
- Teiks ö lonk taim ty trävel tö kloup. Sou vai pi shai? Vai pi hampöl? Ai tsöst keim streit aut of jankol.
Nuori lapin tyttö ei ollut nähnyt eläessään mustaa miestä, eikä ymmärtänyt hänen vierasta kieltään, joten hän hymyili vaan kohteliaasti. HD-mies veti kassan edessä jou jou tanssia ja koko jono katsoi näytelmää ihmetyksen vallassa.
Kun HD-mies veteli tiskin edessä masai-hyppyjä ”kaluaan” osoitellen, sisään astui paikallinen miesporukka ja samassa yksi heistä huusi: jumalauta neekeri yrittää raiskata Mirjan!!
Kaaos oli valmis. Tuolit lentelivät ilmassa, HD-mies sai välittömästi potkun munilleen, niin että paristolla lämpiävä sukka meni päälle. Nyrkiniskut mäjähtelivät, HD-mies laukkasi miesporukka perässään pyörälle ja silloin sukka alkoi olla todella kuuma. Hän alkoi kiemurtelemaan kummallisesti ja äännähteli sihahdellen.
Miesporukka pysähtyi ja alkoi mutisemaan keskenään. Neekeri alkoi tekemään jotain voodootanssia manaten pirullisia taikavoimia apuunsa. Lapin taiasta kuulleet lapin miehet epäröivät, jos se noituu heidät peuroiksi?
- Hot dik, hot dik, karjui HD-mies ja kouri hullun lailla vyötään joka paniikissa ei auennut.
Lapin miehiä pelotti. He astuivat pari askelta taaksepäin, ennen kuin lähtivät juoksemaan autoillensa päin. Kun nissanit ja mazdat olivat kaartaneet pihasta sai HD-mies vihdoin ja viimein sukan pois housuistaan.
Matka jatkui. Välillä satoi vettä, joka pesi HD-miehen naaman kirkkaan puhtaaksi. Hän ei huomannut kylmyyttä, sillä häntä jännitti elämänsä tärkeimmän postipaketin sisältö. Kun hän ajoi kotipihaansa rappusilla odotti jo paketti. HD-mies lähestyi sitä uteliaana. Häntä pelotti, että siellä olisi vain silvottuja perhekuvia ex-vaimoltaan. Kuvia joista hänet oli saksittu pois jotta hän saisi pitään oman typerän vanhan minänsä leikellyt rippeet. Toisaalta siellä voisi olla pala taivasten valtakuntaa, Head of Gotkan memper liivit.
Hän nosti paketin syliinsä kuin vastasyntyneen lapsen. Hän haisteli sitä, hän ravisteli sitä ja hän punnitsi sen painoa. Sitten hän repi yhden kulman auki ja katsoi laatikon pimeyteen. Pimeys vastasi nahan tuoksulla. HD-miehen vatsa kääntyi ympäri. Hän työnsi tärisevän oikean kätensä laatikkoon ja veti ulos tuliterän liivin, jonka selässä oli täydellisen komea Head of Gotka logo. HD-miehen sydän löi pari harrikan tahtia ja jostain kaukaa alkoi kuulumaan born to be wild.
Sitten HD-mies polvistui, niin että kaulassa roikkuva kultainen kotka kilahti symbolisesti betonirappuseen. Hän kyynelehti vanhan minänsä betonille, nousi ylös ja puki liivit yllensä ilman katumuksen häivää, sillä paluuta ei ollut. Hän ei enää koskaan olisi se mies, jonka ex-vaimo jätti. Tästä lähtien hän olisi mies ilman katumusta, mies ilman epäröintiä ja mies ilman respektiä. Eikun…
-
PedroV - Viestit: 32
- Liittynyt: 18:02 30.01.2007.
- Paikkakunta: Helsinki
Kirjoittaja murre » 01:10 29.05.2007.
eiku.. 
Lähetti: Touko. 29 2007,00:38
Halloo, ootko sie vielä elossa? Sanoi savolaisukko potkaisten HD-miestä saappaanpohjaan. HD-mies säikähti ja ponkaisi ylös kysyen.
- Missä minä olen?
- Lapissa, mie katoin että ootsie kuollu tähä paekkaan. Mut elossahan sie vielä oot. Nuaman nuo on taina syyvä. Eepähän tuossa palajjoo mänetä, ku ilimasi on suatu.
HD-mies tunnusteli naamaansa. Se oli täynnä pahkuroita ja tuntui kummalliselta. Sanaakaan sanomatta hän nousi ylös ja katsoi naamaansa peruutuspeilistä. Hän säikähti hirvittävästi, sillä naama näytti tulehtuneilta rupikonnan peräpukamilta. Tällä naamalla ei paarista saisi kuin porttikiellon, HD-mies tuumi ja kiitti savolaisukkoa herätyksestä.
- Rasvvoo hyvä mies nuammoos ettei kuoriuvvu, savolaismies antoi ohjeen sormea heristäen ja sitten häntä rupesi yskittämään.
- Taettaa syöppee rämmäyttee, savolaisukko sanoi sytyttäen karvapersenortin ja tuprauttaen paksun savupilven.
HD-miehelle iski paniikki. Hän tuliterä memperi ja naama kuin kärrillinen veriripulia. Onnekseen hän löysi pyörästään reiän josta hän sai rasvaa ja hieroi moottoriöljyä naamaansa.
- Miksi kaikki naiset rakastuvat miehiin mustiin, me halutaan olla neekereitä…., HD-mies nauroi ja lauloi levittäessään öljyä naamansa. Mutta sitten hän tajusi, että tosiaan jotkin naiset ovat aivan villeinä mustiin miehiin. Ja hänen ei tarvitsisi sitä paitsi edes hävetäkään tekosiaan, koska eihän häntä voisi kukaan tunnistaa. Afrikan miehillä on valtava bambu housuissa, joten HD-mies tunki sukkia nahkahousujensa haaroihin. Suunnitelma oli kirkas kuin koskenkorvainen silmä.
Pyörä jysähti käyntiin ja matkan viimeinen päivä alkoi. Ensimmäisellä huoltoasemalla hänen kalliilla hankitut HD-varusteet alkoivat tenhota. Lapset alkoivat itkemään, naiset käänsivät päänsä pois ja miehet seisahtuivat.
- Isi kato eminem!! joku lapsi huusi.
HD-mies ei ottanut nokkiinsa, koska hänellä oli se mielessä. Hän käveli tiskille maksamaan petroolista räp-tyyliin veltoin polvin. Kassaneiti änkytti summan ja HD-mies iski öljyistä kirvelevää silmäänsä:
- Jou! Hello afrika, tell mi hau juu duuing?
Tyttö meni ihan hämilleen.
- Teiks ö lonk taim ty trävel tö kloup. Sou vai pi shai? Vai pi hampöl? Ai tsöst keim streit aut of jankol.
Nuori lapin tyttö ei ollut nähnyt eläessään mustaa miestä, eikä ymmärtänyt hänen vierasta kieltään, joten hän hymyili vaan kohteliaasti. HD-mies veti kassan edessä jou jou tanssia ja koko jono katsoi näytelmää ihmetyksen vallassa.
Kun HD-mies veteli tiskin edessä masai-hyppyjä ”kaluaan” osoitellen, sisään astui paikallinen miesporukka ja samassa yksi heistä huusi: jumalauta neekeri yrittää raiskata Mirjan!!
Kaaos oli valmis. Tuolit lentelivät ilmassa, HD-mies sai välittömästi potkun munilleen, niin että paristolla lämpiävä sukka meni päälle. Nyrkiniskut mäjähtelivät, HD-mies laukkasi miesporukka perässään pyörälle ja silloin sukka alkoi olla todella kuuma. Hän alkoi kiemurtelemaan kummallisesti ja äännähteli sihahdellen.
Miesporukka pysähtyi ja alkoi mutisemaan keskenään. Neekeri alkoi tekemään jotain voodootanssia manaten pirullisia taikavoimia apuunsa. Lapin taiasta kuulleet lapin miehet epäröivät, jos se noituu heidät peuroiksi?
- Hot dik, hot dik, karjui HD-mies ja kouri hullun lailla vyötään joka paniikissa ei auennut.
Lapin miehiä pelotti. He astuivat pari askelta taaksepäin, ennen kuin lähtivät juoksemaan autoillensa päin. Kun nissanit ja mazdat olivat kaartaneet pihasta sai HD-mies vihdoin ja viimein sukan pois housuistaan.
Matka jatkui. Välillä satoi vettä, joka pesi HD-miehen naaman kirkkaan puhtaaksi. Hän ei huomannut kylmyyttä, sillä häntä jännitti elämänsä tärkeimmän postipaketin sisältö. Kun hän ajoi kotipihaansa rappusilla odotti jo paketti. HD-mies lähestyi sitä uteliaana. Häntä pelotti, että siellä olisi vain silvottuja perhekuvia ex-vaimoltaan. Kuvia joista hänet oli saksittu pois jotta hän saisi pitään oman typerän vanhan minänsä leikellyt rippeet. Toisaalta siellä voisi olla pala taivasten valtakuntaa, Head of Gotkan memper liivit.
Hän nosti paketin syliinsä kuin vastasyntyneen lapsen. Hän haisteli sitä, hän ravisteli sitä ja hän punnitsi sen painoa. Sitten hän repi yhden kulman auki ja katsoi laatikon pimeyteen. Pimeys vastasi nahan tuoksulla. HD-miehen vatsa kääntyi ympäri. Hän työnsi tärisevän oikean kätensä laatikkoon ja veti ulos tuliterän liivin, jonka selässä oli täydellisen komea Head of Gotka logo. HD-miehen sydän löi pari harrikan tahtia ja jostain kaukaa alkoi kuulumaan born to be wild.
Sitten HD-mies polvistui, niin että kaulassa roikkuva kultainen kotka kilahti symbolisesti betonirappuseen. Hän kyynelehti vanhan minänsä betonille, nousi ylös ja puki liivit yllensä ilman katumuksen häivää, sillä paluuta ei ollut. Hän ei enää koskaan olisi se mies, jonka ex-vaimo jätti. Tästä lähtien hän olisi mies ilman katumusta, mies ilman epäröintiä ja mies ilman respektiä. Eikun…
Lähetti: Touko. 29 2007,00:38
Halloo, ootko sie vielä elossa? Sanoi savolaisukko potkaisten HD-miestä saappaanpohjaan. HD-mies säikähti ja ponkaisi ylös kysyen.
- Missä minä olen?
- Lapissa, mie katoin että ootsie kuollu tähä paekkaan. Mut elossahan sie vielä oot. Nuaman nuo on taina syyvä. Eepähän tuossa palajjoo mänetä, ku ilimasi on suatu.
HD-mies tunnusteli naamaansa. Se oli täynnä pahkuroita ja tuntui kummalliselta. Sanaakaan sanomatta hän nousi ylös ja katsoi naamaansa peruutuspeilistä. Hän säikähti hirvittävästi, sillä naama näytti tulehtuneilta rupikonnan peräpukamilta. Tällä naamalla ei paarista saisi kuin porttikiellon, HD-mies tuumi ja kiitti savolaisukkoa herätyksestä.
- Rasvvoo hyvä mies nuammoos ettei kuoriuvvu, savolaismies antoi ohjeen sormea heristäen ja sitten häntä rupesi yskittämään.
- Taettaa syöppee rämmäyttee, savolaisukko sanoi sytyttäen karvapersenortin ja tuprauttaen paksun savupilven.
HD-miehelle iski paniikki. Hän tuliterä memperi ja naama kuin kärrillinen veriripulia. Onnekseen hän löysi pyörästään reiän josta hän sai rasvaa ja hieroi moottoriöljyä naamaansa.
- Miksi kaikki naiset rakastuvat miehiin mustiin, me halutaan olla neekereitä…., HD-mies nauroi ja lauloi levittäessään öljyä naamansa. Mutta sitten hän tajusi, että tosiaan jotkin naiset ovat aivan villeinä mustiin miehiin. Ja hänen ei tarvitsisi sitä paitsi edes hävetäkään tekosiaan, koska eihän häntä voisi kukaan tunnistaa. Afrikan miehillä on valtava bambu housuissa, joten HD-mies tunki sukkia nahkahousujensa haaroihin. Suunnitelma oli kirkas kuin koskenkorvainen silmä.
Pyörä jysähti käyntiin ja matkan viimeinen päivä alkoi. Ensimmäisellä huoltoasemalla hänen kalliilla hankitut HD-varusteet alkoivat tenhota. Lapset alkoivat itkemään, naiset käänsivät päänsä pois ja miehet seisahtuivat.
- Isi kato eminem!! joku lapsi huusi.
HD-mies ei ottanut nokkiinsa, koska hänellä oli se mielessä. Hän käveli tiskille maksamaan petroolista räp-tyyliin veltoin polvin. Kassaneiti änkytti summan ja HD-mies iski öljyistä kirvelevää silmäänsä:
- Jou! Hello afrika, tell mi hau juu duuing?
Tyttö meni ihan hämilleen.
- Teiks ö lonk taim ty trävel tö kloup. Sou vai pi shai? Vai pi hampöl? Ai tsöst keim streit aut of jankol.
Nuori lapin tyttö ei ollut nähnyt eläessään mustaa miestä, eikä ymmärtänyt hänen vierasta kieltään, joten hän hymyili vaan kohteliaasti. HD-mies veti kassan edessä jou jou tanssia ja koko jono katsoi näytelmää ihmetyksen vallassa.
Kun HD-mies veteli tiskin edessä masai-hyppyjä ”kaluaan” osoitellen, sisään astui paikallinen miesporukka ja samassa yksi heistä huusi: jumalauta neekeri yrittää raiskata Mirjan!!
Kaaos oli valmis. Tuolit lentelivät ilmassa, HD-mies sai välittömästi potkun munilleen, niin että paristolla lämpiävä sukka meni päälle. Nyrkiniskut mäjähtelivät, HD-mies laukkasi miesporukka perässään pyörälle ja silloin sukka alkoi olla todella kuuma. Hän alkoi kiemurtelemaan kummallisesti ja äännähteli sihahdellen.
Miesporukka pysähtyi ja alkoi mutisemaan keskenään. Neekeri alkoi tekemään jotain voodootanssia manaten pirullisia taikavoimia apuunsa. Lapin taiasta kuulleet lapin miehet epäröivät, jos se noituu heidät peuroiksi?
- Hot dik, hot dik, karjui HD-mies ja kouri hullun lailla vyötään joka paniikissa ei auennut.
Lapin miehiä pelotti. He astuivat pari askelta taaksepäin, ennen kuin lähtivät juoksemaan autoillensa päin. Kun nissanit ja mazdat olivat kaartaneet pihasta sai HD-mies vihdoin ja viimein sukan pois housuistaan.
Matka jatkui. Välillä satoi vettä, joka pesi HD-miehen naaman kirkkaan puhtaaksi. Hän ei huomannut kylmyyttä, sillä häntä jännitti elämänsä tärkeimmän postipaketin sisältö. Kun hän ajoi kotipihaansa rappusilla odotti jo paketti. HD-mies lähestyi sitä uteliaana. Häntä pelotti, että siellä olisi vain silvottuja perhekuvia ex-vaimoltaan. Kuvia joista hänet oli saksittu pois jotta hän saisi pitään oman typerän vanhan minänsä leikellyt rippeet. Toisaalta siellä voisi olla pala taivasten valtakuntaa, Head of Gotkan memper liivit.
Hän nosti paketin syliinsä kuin vastasyntyneen lapsen. Hän haisteli sitä, hän ravisteli sitä ja hän punnitsi sen painoa. Sitten hän repi yhden kulman auki ja katsoi laatikon pimeyteen. Pimeys vastasi nahan tuoksulla. HD-miehen vatsa kääntyi ympäri. Hän työnsi tärisevän oikean kätensä laatikkoon ja veti ulos tuliterän liivin, jonka selässä oli täydellisen komea Head of Gotka logo. HD-miehen sydän löi pari harrikan tahtia ja jostain kaukaa alkoi kuulumaan born to be wild.
Sitten HD-mies polvistui, niin että kaulassa roikkuva kultainen kotka kilahti symbolisesti betonirappuseen. Hän kyynelehti vanhan minänsä betonille, nousi ylös ja puki liivit yllensä ilman katumuksen häivää, sillä paluuta ei ollut. Hän ei enää koskaan olisi se mies, jonka ex-vaimo jätti. Tästä lähtien hän olisi mies ilman katumusta, mies ilman epäröintiä ja mies ilman respektiä. Eikun…
- murre
- Viestit: 81
- Liittynyt: 23:18 16.08.2006.
- Paikkakunta: vaasa
Kirjoittaja Fxsts03 » 11:11 29.05.2007.
Tässä vielä kirjoittajan kommentit:
**************************************'
Liv to respekt,
kiitos kovasti kehuista ja hymiöistä. Olen tässä nyt miettinyt tosissaan julkaista jo kirjoitetut seikkailut sekä uusia sekoiluja. Olen kirjoitellut ylös monia koomisia juonenrytkäyksiä, jotka haluaisin jättää pokkariin. Onhan muistettava, että nythän vasta HD-mies on tehnyt ensimmäiset reissunsa ja ansainnut "värinsä". Käsittelemättä on kuitenkin vielä hyvin monia motoristejä liikuttavia tapahtumia, ilmiöitä ja kliseitä.
JOS pystyn säilyttämään juttujeni tason pokkariin vaadittavassa tekstimäärässä, niin teetän 100 kipaletta omakustanteena, mutta jos en, niin julkaisen ne juttuni täällä. Ystäväni on AD ja piirtelee jossain vaiheessa kuvitusta tarinan tueksi, jos siihen pokkariin saisi vaikka muutamankin kuvan + kannen, niin se olisi loistavaa. Sarjakuvaa tästä ei toinna tehdä. Koska olen tällä alalla ummikko, niin kaikki tarjoukset ja avut otetaan kiitollisena vastaan (vaikka privalla). Eihän sitä tiedä jos vaikka myöhemmin org. shoppi möisi tätä opusta, mutta en mene vielä asioiden edelle.
Pokkarin kirjoittaminen on aikaa vievää puuhaa, tuo viimeinen juttu valmistui tunnissa. Eli jos teen sellaisen 80-100 sivua vessaluettavaa, niin se ei valmistu ihan muutamassa viikossa kaiken muun ohella (pitäähän sitä itsekin päästä välillä kokemaan huimia seikkailuja HD:n päällä). Sen lisäksi ajattelin täällä julkaista lisää HD-miehen seikkailuita, että juttu pysyy ns. elossa.
Palautetta on ollut hauska lukea, olisi kiva nähdä minne kaikkialle tätä ketjun osoitetta on postattu, jos joku ystävällinen ihminen voisi heitellä tänne osoitteita.
Liv to raid,
Nostalgia
**************************************'
Liv to respekt,
kiitos kovasti kehuista ja hymiöistä. Olen tässä nyt miettinyt tosissaan julkaista jo kirjoitetut seikkailut sekä uusia sekoiluja. Olen kirjoitellut ylös monia koomisia juonenrytkäyksiä, jotka haluaisin jättää pokkariin. Onhan muistettava, että nythän vasta HD-mies on tehnyt ensimmäiset reissunsa ja ansainnut "värinsä". Käsittelemättä on kuitenkin vielä hyvin monia motoristejä liikuttavia tapahtumia, ilmiöitä ja kliseitä.
JOS pystyn säilyttämään juttujeni tason pokkariin vaadittavassa tekstimäärässä, niin teetän 100 kipaletta omakustanteena, mutta jos en, niin julkaisen ne juttuni täällä. Ystäväni on AD ja piirtelee jossain vaiheessa kuvitusta tarinan tueksi, jos siihen pokkariin saisi vaikka muutamankin kuvan + kannen, niin se olisi loistavaa. Sarjakuvaa tästä ei toinna tehdä. Koska olen tällä alalla ummikko, niin kaikki tarjoukset ja avut otetaan kiitollisena vastaan (vaikka privalla). Eihän sitä tiedä jos vaikka myöhemmin org. shoppi möisi tätä opusta, mutta en mene vielä asioiden edelle.
Pokkarin kirjoittaminen on aikaa vievää puuhaa, tuo viimeinen juttu valmistui tunnissa. Eli jos teen sellaisen 80-100 sivua vessaluettavaa, niin se ei valmistu ihan muutamassa viikossa kaiken muun ohella (pitäähän sitä itsekin päästä välillä kokemaan huimia seikkailuja HD:n päällä). Sen lisäksi ajattelin täällä julkaista lisää HD-miehen seikkailuita, että juttu pysyy ns. elossa.
Palautetta on ollut hauska lukea, olisi kiva nähdä minne kaikkialle tätä ketjun osoitetta on postattu, jos joku ystävällinen ihminen voisi heitellä tänne osoitteita.
Liv to raid,
Nostalgia
T. Timo Konttinen
Fxsts03
Fxsts03
-
Fxsts03 - Viestit: 1003
- Liittynyt: 23:44 20.02.2003.
- Paikkakunta: Espoo
vitsi
Kirjoittaja REHTORI » 15:01 02.06.2007.
Poliisi pysäyttää H-D miehen ja käskee kuljettajaa puhaltamaan mutta poliisin puhallutin on rikki joten hän ehdottaa kuskille toisenlaista koetta.
Poliisi tekee kysymyksiä ja kuski vastaa. Riippuen vastauksista poliisi määrittelee humaluuden asteen.
Poliisi aloittaa; "Yöllä ajaessasi näät edessäsi kaksi valoa, mikä se on?" Kuski; "No, auto tietty"
Poliisi; "Niin mutta mikä? Audi, Mersu vai VW?"
H-D äijä "No mistä minä sen tiedän"
Poliisi toteaa..."aika huono alku"....
Uusi kysymys...
Poliisi; "Yöllä ajaessasi näet edessäsi valon, mikä se on?"
H-D äijä " no moottoripyörä ...." kait...
Poliisi " Mutta mikä merkki? Honda,Suzuki vai Yamaha?"
H-D äijä " En tiedä..." eikä kiinnosta...
Poliisi päättää että kuski on humalassa ja pyytää häntä nousemaan H-D .een selästä......H-D äijää tilanne ottaa "lievästi" päähän ja kysyy poliisilta:
"voinko esittää yhden kysymyksen" "totta kai" vastaa poliisi....
"Ajatte poliisiautollanne ja huomaatte tien vieressä naisen jolla on lyhyt hame ja suuret rinnat, nainen nojaa lyhty pylvääseen ja hymyilee punaisilla huulillaan, mikä tämä nainen on?"
Poliisi vastaa: "no huora tietysti"
H-D äijä : " Niin niin, mutta onko se äitinne, sisarenne vai vaimonne?"
Poliisi tekee kysymyksiä ja kuski vastaa. Riippuen vastauksista poliisi määrittelee humaluuden asteen.
Poliisi aloittaa; "Yöllä ajaessasi näät edessäsi kaksi valoa, mikä se on?" Kuski; "No, auto tietty"
Poliisi; "Niin mutta mikä? Audi, Mersu vai VW?"
H-D äijä "No mistä minä sen tiedän"
Poliisi toteaa..."aika huono alku"....
Uusi kysymys...
Poliisi; "Yöllä ajaessasi näet edessäsi valon, mikä se on?"
H-D äijä " no moottoripyörä ...." kait...
Poliisi " Mutta mikä merkki? Honda,Suzuki vai Yamaha?"
H-D äijä " En tiedä..." eikä kiinnosta...
Poliisi päättää että kuski on humalassa ja pyytää häntä nousemaan H-D .een selästä......H-D äijää tilanne ottaa "lievästi" päähän ja kysyy poliisilta:
"voinko esittää yhden kysymyksen" "totta kai" vastaa poliisi....
"Ajatte poliisiautollanne ja huomaatte tien vieressä naisen jolla on lyhyt hame ja suuret rinnat, nainen nojaa lyhty pylvääseen ja hymyilee punaisilla huulillaan, mikä tämä nainen on?"
Poliisi vastaa: "no huora tietysti"
H-D äijä : " Niin niin, mutta onko se äitinne, sisarenne vai vaimonne?"
En minäkään ole täydellinen.....Multa puuttuu heikkoudet...
- REHTORI
- Viestit: 255
- Liittynyt: 20:59 14.03.2006.
- Paikkakunta: Jämsä
Paikallaolijat
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: jensen, Kaisa ja 8 vierailijaa